Artikkelit Epilepsia
| Otsikko | Päivittäjä: |
|---|---|
| Epilepsian oireet ovat yksilöllisiä |
Vaikea migreeni ajoi vertaistuen pariin: ”Ryhmässä vallitsee sanaton ymmärrys”
Satu ja Marja-Liisa vetävät migreenipotilaiden vertaistukiryhmiä. He kertovat saaneensa voimaa arkeensa, ja kannustavat muitakin hakeutumaan vertaistuen pariin.
Aurallinen migreeni ja hormonit: millainen ehkäisy sopii? Entä hormonikorvaushoito?
Aurallinen migreeni luo haasteita hormonivalmisteiden käyttöön. Auralliseen migreeniin liittyy suurentunut aivoinfarktiriski.
-
Migreenin estohoito koetaan riittämättömäksi
-
Päätä särkee, onko kyseessä migreeni?
Päänsärky on ikävä riesa, josta lähes kaikki kärsivät ainakin joskus. Mistä sitten erottaa migreenin ja jännityspäänsäryn?
-
Raskaus rajoittaa migreenin hoitomahdollisuuksia: turvalliset lääkkeet vähissä
Migreenin turvalliset hoitomahdollisuudet ovat raskauden aikana rajalliset, joten lääkkeettömien hoitojen osuus korostuu.
-
Lasten migreeni on yleinen vaiva – tunnista taudin erityispiirteet
Migreeni ei katso ikää, sillä myös moni lapsi sairastaa migreeniä. Lapsen migreenin tunnistamisessa vaaditaan huolellisuutta, sillä pieni lapsi ei välttämättä osaa kuvata oireitaan tarkasti.
-
Migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja – joustavuus auttaa
Migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja, ja voi estää tiettyjen töiden tekemisen kokonaan. Avainasemassa ovat työelämän joustavuus ja lääkityksen onnistuminen.
-
Vertaistuki auttaa elämään migreenin kanssa
Migreeni voi aiheuttaa yksinäisyyttä, mutta sairauden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Vertaistukea on saatavilla niin sosiaalisessa mediassa kuin kasvokkainkin.
-
Mitä ovat päänsärkypäiväkirja ja päänsärkypassi?
Päänsärkypäiväkirja ja -passi ovat migreeniä sairastavan apuvälineitä. Jos sairastat migreeniä, niihin kannattaa tutustua.
-
Krooninen migreeni voi tehdä yksinäiseksi
Migreeni on kokonaisvaltainen sairaus, joka voi jopa aiheuttaa yksinäisyyttä. Läheisetkään eivät välttämättä osaa auttaa, vaikka haluaisivat olla tukena.
-
Uusi biologinen lääke voi tuoda avun vaikeasta migreenistä kärsivälle
Migreenin nykyisten estohoitojen ongelma on riittämätön teho ja hankalat haittavaikutukset. Uudet biologiset estohoidot voivat sopia erityisesti niille, joille nykyiset hoidot eivät ole riittäviä.
-
Botuliini, verenpainelääke, masennuslääke… Migreenin taklaus ei aina onnistu
Migreenin nykyisten estolääkkeiden ongelma on, että ne aiheuttavat monelle käyttäjälle ikäviä haittavaikutuksia eivätkä ne välttämättä tehoa tarpeeksi hyvin.
-
Tiesitkö, että hoitamaton migreeni voi muuttua pahemmaksi?
Migreeni voi kroonistua eli muuttua jatkuvaksi, jos sitä ei saada hyvällä hoidolla aisoihin. Kroonista migreeniä on vaikeampi hoitaa kuin kohtauksittaista migreeniä.
-
Migreeniä voidaan hoitaa monin tavoin
Migreeniä hoidetaan niin lääkkein kuin lääkkeettöminkin keinoin. Hoidon tavoitteena on vähentää kohtauksien esiintymistiheyttä ja lievittää kipua.
-
Tunnetko erityyppiset migreenit?
Migreeni on melko yleinen sairaus, jota potee joka kymmenes ihminen. Se on naisilla miehiä yleisempää, sillä naisista noin 15 prosenttia sairastaa migreeniä ja miehistä noin viisi prosenttia. Naisilla migreenin yleisyyteen vaikuttaa hormonikierto, joka voi laukaista mig...
-
Kasvohalvaus synnyttää äkillisen toispuoleisen voimattomuuden
Kasvohalvauksen aiheuttaja on usein tuntematon. Mutkikasta luukanavaa pitkin kulkeva hermo voi ärsyyntyä ilman erityistä syytä.
-
Aivolisäkkeen rauhaskasvain voi aiheuttaa käsien ja jalkojen kasvua vielä aikuisiässä
Harvinainen ja huonosti tunnettu akromegalia saa aikaan kasvuhormonin erittymistä ja voi aiheuttaa monia yleisoireita.
-
Aivolisäkkeen häiriöiden taustalla on useimmiten hormonituotantoa häiritsevä kasvain
Aivolisäkkeen sairaudet voivat aiheuttaa muun muassa pituuskasvuun, sukupuolitoimintoihin, muistiin ja tunne-elämään liittyviä häiriöitä.
-
Aivokalvojen välistä verenvuotoa ei aina tunnisteta riittävän ajoissa
Lukinkalvonalaisen verenvuodon oireiden ilmaantuessa nopea hakeutuminen hoitoon voi pelastaa hengen.
-
Epilepsian oireet ovat yksilöllisiä
Kohtaus ei aina näy ulospäin ja voi vaihdella poissaolon tunteesta rajuihin kouristuksiin.
-
Aivotärähdys: tajunnan taso laskee iskun myötä
Oireet kestävät minuuteista tunteihin, mutta voivat jatkua myös päiviä.
-
Aivotärähdys voi tuoda kroonisia oireita
Kuukausia tai jopa vuosia kestävät oireet voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi.
-
Teijalla on krooninen migreeni: ”Se on suoraan sanottuna saatanasta”
Teija sairastaa kroonista migreeniä. Kovat kivut pakottivat hänet jopa luopumaan rakkaasta ammatistaan.
-
Kallonmurtuman hoito vaihtelee liitännäisvammojen mukaan
Pieni murtuma korjaantuu jopa itsestään, mutta vaikeammissa vammoissa leikkaus on usein tarpeellinen.
-
Tunnetko aivoverenkiertohäiriön riskitekijät? Elintavoilla voi vaikuttaa paljon
Moniin aivoverenkiertohäiriölle altistaviin tekijöihin voi vaikuttaa omin keinoin. Jopa kahdeksan kymmenestä tapahtumasta voitaisiin ehkäistä.
-
Aivoinfarktin hoitoja ovat liuotus tai trombektomia – tiedätkö, mitä hoidossa tapahtuu?
Kun vaarana on aivoinfarkti, tukkiutunut verisuoni pyritään avaamaan pikaisesti liuotushoidolla. Jos liuotus ei tepsi tai siihen ei voida ryhtyä, avuksi otetaan trombektomia.
-
Katkaise kierre: Särkylääkepäänsärky on merkki särkylääkkeiden liikakäytöstä
Särkylääkkeiden liiallisen käytön ensimmäinen haittavaikutus on päänsärky. Viimeistään päänsäryn kehittyessä on syytä katkaista vaarallinen kierre.
-
Äkillinen näön häviäminen voi kieliä näköhermotulehduksesta
Näköhermotulehdus on yleisempi MS-tautia sairastavilla, ja siihen sairastuminen voi myös olla merkki suurentuneesta MS-taudin riskistä.
-
Sarjoittainen päänsärky repii ja polttaa – kohtaus iskee yllättäen
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa. Kipu on polttavaa, repivää ja läpitunkevaa.
-
Video: Tiedätkö, miltä aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat oireet näyttävät?
Aivoverenkiertohäiriön oireiden tunnistaminen ja nopea apu on kirjaimellisesti elintärkeää, sillä liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Nopea ja tehokas hoito parantaa myös toipumismahdollisuuksia.
-
5 kysymystä aivoverenkiertohäiriön jälkeisestä väsymyksestä
Jopa 80–90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista pitää väsymystä merkittävänä oireena etenkin kuntoutumisvaiheessa. Usein väsymys väistyy ajan myötä, mutta jotkut kärsivät siitä pysyvästi.
-
Esa sai 26-vuotiaana kaksi aivoinfarktia: ”Opettelin puhumaan ja kävelemään uudestaan”
Esa Karjalainen, 34, selvisi kahdesta 26-vuotiaana saadusta aivoinfarktista. Sairastumisesta jäi jäljelle kova väsymys, jonka takia Esa joutui laittamaan koko elämänsä uusiksi.
4 Komentti -
Kuntoutus on tärkeä osa aivoverenkiertohäiriön hoitoa
Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa monenlaisia oireita, jotka vaikuttavat potilaan elämään pitkään sairastumisen jälkeen. Pitkäjänteinen kuntoutus on avainasemassa mahdollisimman hyvän paranemisen takaamiseksi.
-
Kolmoishermosärky voi oireilla useita kertoja päivässä – terävä kipukohtaus lamauttaa
Kolmoishermosärky on kasvojen tuntohermotuksesta vastaavan aivohermon kiputila. Vaiva ilmaantuu yleensä keski-iässä, mutta sitä voi esiintyä kaikenikäisillä.
-
Anu kärsii kroonisesta migreenistä: ”Toimintakyky romahtaa totaalisesti”
Anu Ylönen saa migreenikohtauksia jopa useita kertoja viikossa. Rajut kohtaukset lamaannuttavat pahimmillaan täysin.
-
Särytön migreenikohtaus yllättää – tunnista oireet
Näköhäiriöitä, puutumista, puhevaikeuksia, voimattomuutta? Outojen oireiden aiheuttaja voi olla särytön migreeni.
-
Näin helpotat migreenin oireita
Migreenikohtaus aiheuttaa kovaa kipua, joka lamauttaa nopeasti. Apuun kannattaa ottaa niin kotikonstit kuin tarvittaessa myös lääkityskin.
-
Mikä laukaisee migreenikohtauksen?
Migreeni on voimakas päänsärkykohtaus, joka lamauttaa hetkessä. Useimmiten sen laukaisee joku ulkoinen tekijä.
-
ADHD ei ole vain lasten tarkkaavaisuushäiriö
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi vaivata myös aikuista, vaikka oireet eivät välttämättä vastaa täysin diagnoosikriteereitä. Aikuisen ADHD voi vaatia arjen apuvälineitä ja lääkehoitoa.
-
Parkinsonin tauti etenee hitaasti – liikunta ja lääkkeet helpottavat oireita
Parkinsonin tauti on krooninen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa vähitellen lisääntyviä liikkumisvaikeuksia, jäykkyyttä ja joskus vapinaa.
-
Aspergerin oireyhtymä aiheuttaa haasteita tunnetilojen ymmärtämisessä
Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismikirjon häiriöihin. Oireyhtymä aiheuttaa pysyviä puutteita sosiaalisiin kykyihin.
-
Naiset sairastuvat MS-tautiin yli kaksi kertaa useammin kuin miehet
Multippeliskleroosi (MS-tauti) on autoimmuuni neurologinen sairaus keskushermostossa eli aivoissa ja selkäytimessä.
-
Downin oireyhtymän riski kasvaa synnyttäjän iän myötä
Suomessa syntyy vuosittain noin 70 lasta, jolla on Downin oireyhtymä. Riski saada Down-lapsi kasvaa synnyttäjän iän myötä, joten yli 35-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus raskaudenaikaiseen kromosomidiagnostiikkaan.
-
ALS heikentää kehon lihaksia – sairauden syy on tuntematon
Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli motoneuronitauti on neurologinen sairaus, joka vähitellen heikentää kehon lihaksia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää monin tavoin.