Kasvohalvauksen aiheuttaja on usein tuntematon. Mutkikasta luukanavaa pitkin kulkeva hermo voi ärsyyntyä ilman erityistä syytä.

Astman lääkehoitoon on tarjolla lukuisia lääkkeitä. Oikean ja toimivan lääkityksen löytyminen vaatii aikaa ja asian opettelua.

Useampi kuin yksi kymmenestä jäykkäkouristuspotilaasta kuolee. Rokotusohjelman ansiosta tauti on onneksi hyvin harvinainen.

Sterilointi varmistetaan siemennestenäytteellä kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä. 

Sidekalvokyhmyjä (pinguecula) havaitaan usein ikääntyneillä. Muutos etenee hitaasti eikä edellytä hoitoa.

Siipikalvo eli pterygium on verisuonitettu muutos, jossa sidekalvoa kasvaa sarveiskalvon päälle. Tila korjataan leikkauksella, mutta sairaus voi uusiutua.

Rasvaluomia esiintyy etenkin ylävartalolla, kasvoissa, päänahassa, selässä ja rinnan ihossa. Luomien esiintyvyyteen vaikuttaa jonkin verran perinnöllinen taipumus.

Karvatupen tulehdus (furunkkeli) korvakäytävässä voi olla hyvin kivulias vaiva. Usein jopa lääkärin on vaikea havaita tulehdusta.

Harvinainen ja huonosti tunnettu akromegalia saa aikaan kasvuhormonin erittymistä ja voi aiheuttaa monia yleisoireita.

Aivolisäkkeen sairaudet voivat aiheuttaa muun muassa pituuskasvuun, sukupuolitoimintoihin, muistiin ja tunne-elämään liittyviä häiriöitä.

Tauti on harvoin vakava, mutta voi vaatia leikkaushoitoa, mikäli sairaus aiheuttaa voimakkaita oireita.

Lisäkilpirauhasten poisto tai vaurioituminen voi johtaa tarkkaa hoitoa vaativaan kalsiumin puutokseen. 

Suolahormonin liikaerityksen taustalta löytyy usein lisämunuaisen kuorikerroksen liikakasvu tai hyvänlaatuinen rauhaskasvain.

Hitaasti ja epämääräisin oirein etenevä sairaus tunnetaan huonosti. Sairaus edellyttää elinikäistä hormonikorvaushoitoa.

Kortisolin ja suolahormonin puutosten korvaaminen ovat hoidon kulmakiviä.

Kilpirauhasen häiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia oireita. Liikatoiminnan syntymistä ei voi ehkäistä elintavoilla tai muilla toimilla.

Jodi on tärkeä kivennäisaine, jota kilpirauhanen tarvitsee tuottaakseen hormoneja. Maitotuotteet, kananmunat sekä kala ovat tärkeitä jodin lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa.

Sairauden jäljille päästään yleensä muuta sairautta epäiltäessä, sillä poikkeavuuksia kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksissa ei aina löydy.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin lukeutuva kohonnut triglyseridiarvo reagoi kolesterolia herkemmin ruokavaliossa tehtäviin muutoksiin. Oikea ruokavalio pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä tehokkaasti.