Nokturia on vaiettu, mutta yleinen vaiva, josta kärsivät niin miehet kuin naisetkin.

Imukudossyöpiin lukeutuvasta Non-Hodgkin-lymfoomasta esiintyy kymmeniä alatyyppejä, mutta hoidoissa päästään silti usein hyviin tuloksiin.

Kilpirauhasessa esiintyvät kyhmyt ovat harvoin merkki syövästä.

Munasolujen, alkioiden tai siittiöiden pakastaminen ennen hoidon aloitusta voi mahdollistaa lasten saannin myös syövän jälkeen.

Arki ihon pinnalla sijaitsevan ulostetta keräävä pussin kanssa ei aina ole helppoa. Avanteen kanssa voi joutua elämään pysyvästi, mutta hyvällä itsehoidolla sen ei tarvitse rajoittaa elämää.

Jalkojen särky, turvotus, väsymys ja kutina voivat olla merkkejä alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnasta.

Rintojen koon määrittää lähinnä rasvan määrä. Siksi rintojen pienennyksessä poistetaan ei-toivottua rasvaa sekä ylimääräinen iho ja osia rintarauhasesta.

Leikkaushaavan hoitoon vaikuttavat haavan koko ja sijainti, mutta perusasioiden osaamisella pärjää pitkälle.

Varhaisvaiheen oireet voivat sisältää voimakkaan kivuliaita ja vähäoireisia jaksoja.

Mahasyövän yleisyys on laskenut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Hyvän kehityksen taustalla arvioidaan olevan helikobakteeri-infektioiden väheneminen ja yleisen hygieniatason parantuminen.

Kolorektaalisyöpä alkaa lähes aina hyvänlaatuisesta muutoksesta, jonka havaitseminen ilman tähystystutkimusta ei ole mahdollista. Kolmanneksi yleisintä syöpää havaitaan vuosi vuodelta enemmän.

Sairaus havaitaan usein sattumalta muiden tutkimusten yhteydessä. Munuaissyöpä ehtiikin usein levitä muualle kehoon ennen kuin se havaitaan.

Pitkään jatkuneen päänsäryn perusteella syntyvä epäily aivoissa piilevästä kasvaimesta on usein turha. Aikuisten kohdalla havaituista kasvaimista vain viidessä prosentissa tapauksista esiintyy päänsärkyä.

Epätyypilliseen vuotoon on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä se on usein ensimmäinen merkki sairaudesta.

Uusia tautitapauksia havaitaan vuosittain noin 160, joista puolet alle 45-vuotiailla naisilla. Sairauden esiintyvyys on jopa lisääntynyt 30–35-vuotiaiden ikäryhmässä.

Myöhäisen diagnosoinnin seurauksena sairauteen kuolee enemmän potilaita kuin muihin gynekologisiin syöpiin yhteensä. Hoitojen keskittymisen ja kehittymisen myötä hoitotulokset ovat kuitenkin parantuneet.

Sairautta esiintyy myös nuorilla ihmisillä, mutta sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ei tunneta.

Sairauden riskiä nostavat myös ruokatorvea ärsyttävät happovaivat. Edenneessä vaiheessa havaittu sairaus edellyttää huomion kiinnittämistä myös potilaan ravitsemuksen tilaan, sillä kiinteän ruoan syöminen on usein kivuliasta.

Vain joka kymmenes maksassa sijaitseva syöpä on peräisin maksasta. Länsimaissa yleistyneet liikalihavuus ja diabetes liittyvät rasvamaksatulehdukseen, joka on eräs maksasyövän taustatekijä.