5 kysymystä aivoverenkiertohäiriön jälkeisestä väsymyksestä

5 kysymystä aivoverenkiertohäiriön jälkeisestä väsymyksestä

Jopa 80–90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista pitää väsymystä merkittävänä oireena etenkin kuntoutumisvaiheessa. Usein väsymys väistyy ajan myötä, mutta jotkut kärsivät siitä pysyvästi.


Julkaisupäivä: 3.12.2018
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Väsymys on tavallinen oire monessa neurologisessa sairaudessa. Myös suurin osa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista tunnistaa väsyvänsä etenkin kuntoutuessaan.

avh logo4Neurologian professori ja Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine vastaa yleisiin väsymykseen liittyviin kysymyksiin.

1. Minkälaista aivoverenkiertohäiriön aiheuttama väsymys on?

Potilaat kuvaavat yleensä väsymystä tavallisesta väsymyksestä poikkeavaksi. Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen väsymys voi vaikuttaa esimerkiksi siten, että voimavarat tuntuvat vain loppuvan yhtäkkiä ja levon tarve on suuri.

– Väsymys on sikäli hankala oire, että sitä ei oikein voi kompensoida. Kun väsyttää, väsyttää, Roine sanoo.

Väsymys ei välttämättä vaivaa säännöllisesti esimerkiksi parin tunnin työskentelyn jälkeen, vaan toisina päivinä olo voi olla energinen ja toisina täysin uupunut.

2. Mistä väsymys johtuu?

Väsymys johtuu vähintään yhdestä kolmesta syystä: aivovaurio voi olla niin laaja, että se väsyttää, vaurion paikka voi olla sellainen, että se vaikuttaa vireystilaan tai väsymys voi johtua sairauden aiheuttamasta masennuksesta, jonka keskeinen oire väsymys on.

– Myös sairauden hoitoon käytettävä lääkitys voi väsyttää. Tämän takia lääkitys kannattaakin mahdollisuuksien mukaan suunnitella siten, että lääkkeiden sivuvaikutuksena ei tulisi väsymystä.

Väsymyksen taustalla voi myös olla kuntoutukseen liittyvä ponnistelu ja se, että aivot pyrkivät korjaamaan syntyneitä vaurioita. Aivovaurion jälkeen potilaan täytyy opetella uudelleen taitoja, jotka ennen sujuivat automaattisesti. Opettelu vie oman osansa energiasta.

– Aivoverenkiertohäiriön jälkeen voi esiintyä myös unihäiriöitä, jotka väsyttävät päivällä, esimerkiksi uniapneaa. Uniapnea on paitsi aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä, joskus myös niiden seuraus, tai ainakin uniapnea todetaan usein AVH:n jälkeen.

3. Vaivaako väsymys kaikkia potilaita?

Noin 80–90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista pitää väsymystä merkittävänä oireena ainakin alkuvaiheessa. Yleensä väsymys helpottaa kuntoutumisen myötä, joskin osalle väsymys jää pysyväksi oireeksi. 

aivoverenkiertohairio infograafi 221118

4. Miten väsymys näkyy potilaan arjessa?

Taukojen ja etukäteissuunnittelun merkitys korostuu arjessa.

– Aivoverenkiertohäiriön jälkeen täytyy ottaa huomioon, että potilas voi tehdä laadullisesti hyvää työtä, mutta työskentelytahti hidastuu huomattavasti. Tämä voi vaatia erikoisjärjestelyjä työssä. Voi myös olla, että potilas ei jaksa työskennellä kovin pitkään ainakaan alkuvaiheessa.

Väsymys vaikuttaa mielialaan. Niin potilaan itsensä kuin läheistenkin voi olla hankalaa tottua siihen, että ennen täysin työkykyinen ihminen väsähtää yhtäkkiä. Väsymys voi näin myös aiheuttaa esimerkiksi pinnan kiristymistä ja ärähtelyä läheisille.

Roine sanoo, että potilaan unentarve saattaa lisääntyä jopa muutamalla tunnilla. Arkea kannattaa siis suunnitella siten, että yöunelle ja muulle levolle jää riittävästi aikaa.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen potilaalle annetaan määräaikainen ajokielto. Ajoluvan saa takaisin läpäisemällä ajokykyarvion, johon kuuluu myös uusiutumisriskin arviointi. Jos potilaan vireystila on matala eli väsymys ja nukahtelutaipumus vaivaavat, ajolupaa ei välttämättä voida palauttaa.

5. Voiko väsymystä hoitaa?

Suurimmalla osalla väsymys helpottaa kuntoutumisen myötä. Toisaalta väsymys voi kestää useita vuosia tai jäädä jopa pysyväksi oireeksi.

– Joissain muissa neurologisissa sairauksissa väsymystä voidaan hoitaa piristävillä lääkkeillä. Aivoverenkiertohäiriössä niiden käytöstä ei kuitenkaan ole saatu hyvää näyttöä. Hoidossa keskitytäänkin välttämään sellaisia hoitoja, joiden tiedetään väsyttävän. Myös terveelliset elintavat ovat tärkeässä roolissa.

Väsyneenä ei jaksa tehdä kaikkea, mitä ennen, vaan asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Omaa kehoa kannattaa myös kuunnella väsymyksen merkkien varalta. Voi olla, että esimerkiksi tietyt olosuhteet kuormittavat ja väsyttävät erityisesti.

Kun väsymykseen osaa varautua, arki on sujuvampaa.

nainen iStock 656711734

Artikkeli on tehty yhteistyössä Aivoliiton kanssa.

Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja