Botuliini, verenpainelääke, masennuslääke… Migreenin taklaus ei aina onnistu

Migreenin estohoitoon käytetään tällä hetkellä muiden sairauksien hoitoon kehitettyjä lääkkeitä, joiden on huomattu vähentävän joidenkin potilaiden kohdalla migreeniä. Tällaisia ovat muun muassa jotkut verenpainelääkkeet, masennuslääkkeet, epilepsialääkkeet ja krooniseen migreeniin myös botuliinitoksiini.

Sopivan lääkkeen etsiminen aloitetaan yleensä kevyemmistä vaihtoehdoista, joihin liittyy vähemmän haittavaikutuksia.

– Yleensä ensin kokeillaan verenpainelääkkeitä, mutta ne eivät välttämättä sovi, jos potilaalla on esimerkiksi astma tai matala verenpaine. Jos migreenin lisäksi on unihäiriöitä tai masennusta, voidaan valita masennuslääke. Epilepsialääkkeet aiheuttavat eniten haittavaikutuksia, joten niitä kokeillaan yleensä vasta toisena tai kolmantena vaihtoehtona, sanoo neurologi Mikko Kärppä.

Jos vähintään kolme suun kautta otettavista lääkkeistä ei auta tai aiheuttaa liikaa haittoja, krooniseen migreeniin voidaan kokeilla botuliinitoksiinipistoksia.

Haittavaikutukset lisääntyvät suurilla annoksilla

Vaikka monille potilaille löytyy kokeilemalla sopiva estolääkitys, Kärppä sanoo, että läheskään kaikki eivät saa lääkkeistä toivottua apua. Aluksi hyvin toimineen estolääkkeen teho voi hiipua ajan myötä. Sitten täytyy taas etsiä uutta lääkettä.

Lääkkeitä voidaan joutua annostelemaan migreenin estämiseksi suurilla annoksilla, jolloin myös haittavaikutukset korostuvat. Yleisiä haittoja ovat esimerkiksi lääkeväsymys, pahoinvointi, mielialan lasku ja painon nousu tai lasku. Verenpainelääkkeiden käytössä verenpaine voi laskea liikaa, mistä seuraa huimausta. Masennuslääkkeet voivat aiheuttaa tokkuraisuutta ja suun kuivumista.

Amerikkalaisen Migraine Prevalence and Prevention -migreenitutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia estolääkityksen käyttäjistä lopettaa käytön vuoden sisällä.

– Monesti kokeillaan useita estolääkkeitä, mutta jos lääkkeistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, hoito lopetetaan, Kärppä sanoo.

Kuvitus: Shutterstock