Aspergerin oireyhtymä aiheuttaa haasteita tunnetilojen ymmärtämisessä
Tietoa | Neurologia

Aspergerin oireyhtymä aiheuttaa haasteita tunnetilojen ymmärtämisessä

Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismikirjon häiriöihin. Oireyhtymä aiheuttaa pysyviä puutteita sosiaalisiin kykyihin.

Pääoireita ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuus sekä toistuvat, kaavamaiset ja rajoittuneet käyttäytymispiirteet, kiinnostuksen kohteet ja toiminnot. Tämän lisäksi voi olla aistipoikkeavuuksia, neurologisia poikkeavuuksia, psykiatrisia oireita, sekä häiriöitä näössä, kuulossa tai liikkumisessa.

Diagnoosi tehdään moniammatillisena työnä ja myös kuntoutus vaatii usean alan ammattilaisia. Mitä aikaisemmin lasten autismikirjon häiriöt tunnistetaan ja kuntoutus alkaa, sitä parempi ennuste on.

Aspergerin oireyhtymän oireet

Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa sitä, että henkilöllä on pysyviä puutteita sosiaalisissa viestintäkyvyissään ja vuorovaikutustaidoissaan monissa eri yhteyksissä. Asperger-diagnoosi tarkoittaa myös, että henkilöllä on usein rajallisia ja toistuvia malleja käyttäytymisessään, kiinnostuksen kohteissaan tai toiminnassaan.

Tämä voi ilmetä joustamattomana takertumisena rutiineihin ja hyvin rajallisina kiinnostuksen kohteina. On myös tavallista, että Aspergerin oireyhtymää sairastavat ovat herkkiä erilaisille aistimuksille, kuten äänille, valolle, hajuille ja kosketukselle.

Aspergerin oireyhtymän oireet ja niiden vakavuusaste vaihtelevat henkilöittäin, mutta Asperger-henkilölle tyypillisiä ominaisuuksia voivat olla

  • vaikeudet kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa
  • erityiset kiinnostuksen kohteet, jotka voivat viedä ison osan huomiosta ja ajasta
  • vaikeudet ymmärtää ja käyttää kieltä viestinnässä muiden kanssa
  • puutteellinen motoriikka
  • helposti muodostuvat pakolliset rutiinit tai menettelyt
  • erikoiset tai epätavalliset aistimukset.

Monet Aspergerin oireyhtymää sairastavat ovat epätavallisen herkkiä stressille, psyykkisesti haavoittuvia ja heille kehittyy helpommin psykiatrisia oireita. Ne voivat olla ahdistusta, paniikkikohtauksia, pakkoajatuksia tai pakkotoimintoja, masennusta tai fobioita.

Aspergerin oireyhtymä ei kuitenkaan merkitse vain ongelmia tai vaikeuksia. Oikeassa ympäristössä monet niistä ominaisuuksista, jotka ovat tyypillisiä Asperger-henkilöille, voivat olla hyviä asioita, kuten huomattava sitkeys ja epätavallisen hyvä keskittymiskyky.

Aspergerin oireyhtymän diagnosointi

Asperger-tutkimus tehdään psykiatrisella vastaanotolla, ja se koostuu pääasiassa kahdesta osasta: keskustelusta ja neuropsykiatrisesta tutkimuksesta.

Keskustelussa pyritään selvittämään, miten henkilö on toiminut lapsuudestaan lähtien, jotta nähdään, onko henkilöllä Aspergerin oireyhtymää sairastavalle tyypillisiä vaikeuksia. Sen jälkeen tehdään neuropsykiatrinen tutkimus testeineen, joilla selvitetään muun muassa älyllinen kyky, ympäröivän maailman käsittäminen ja ongelmanratkaisutaidot.

Aspergerin oireyhtymän kanssa eläminen

Aspergerin oireyhtymää ei voi parantaa eikä se mene ohi vuosien saatossa, mutta yleensä tilanne on erilainen eri-ikäisenä. Pienet lapset pärjäävät yleensä vanhempiensa ja päiväkodin henkilökunnan tuella. Peruskoulussa vaikeudet yleensä lisääntyvät ja usein ongelmat ovat pahimmillaan murrosiässä.

Sen sijaan aikuiset Aspergerin oireyhtymää sairastavat voivat melko hyvin, koska he ovat oppineet toimintatapansa ja tietävät, mitä tarvitsevat.

Lääkitys auttaa joitain voimaan paremmin, muttei läheskään kaikkia.

Ympäristön merkitys

Ymmärtävällä ja hyväksyvällä ympäristöllä on ratkaiseva vaikutus siihen, että Aspergerin oireyhtymää sairastavat henkilöt voivat hyvin. Ympärillä olevien ihmisten on hyvä muistaa kolme asiaa:

Tiedot

Kaikki asianosaiset tarvitsevat tietoa Aspergerin oireyhtymän yleisimmistä oireista ja siitä, miten koulussa tai työssä käyntiä sekä arkea voi helpottaa. Tieto auttaa ympärillä olevia henkilöitä ymmärtämään, miten Aspergerin syndroomaa sairastavat ajattelevat ja toimivat ja millaisia mahdollisuuksia, vaikeuksia ja tuen tarvetta kullakin on.

Mukauttaminen

Mukauta vaatimustaso stressin välttämiseksi. Varmista, että henkilö saa mahdollisuuden menestyä kehumalla paljon ja välttämällä kritiikkiä ja nalkuttamista.

Kunnioitus

Osoita henkilölle kunnioitusta. Vammaisuus ei määritä ketään, vaan jokainen on ennen kaikkea ainutlaatuinen yksilö, jolla on ainutlaatuinen persoonallisuus.

Autismiin liittyvässä diagnosoinnissa on tapahtumassa muutos, joka tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan vuonna 2018. Tällöin otetaan käyttöön ICD-10 tautiluokituksen korvaava ICD-11-luokitus. ICD -tautiluokitusjärjestelmä on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä ja järjestelmän muutosta toteutetaan WHO:n johdolla. Tulevan muutoksen yhteydessä nykyisessä tautiluokituksessa laaja-alaisiin kehityshäiriöihin sisältyvät erilliset diagnoosit (autismi, Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi, disintegratiivinen kehityshäiriö) poistuvat ja tilalle tulee yksi sateenvarjodiagnoosi "autismikirjon häiriö".  Muutoksiin DSM-luokituksessa päädyttiin, koska monesti rajat eri autismidiagnoosien välillä jäivät epäselviksi ja joskus henkilöt saivat samoilla oireilla eri diagnooseja. Lisäksi laaja tutkimustyö ei tuonut näyttöä siitä, että autismi ja Aspergerin oireyhtymä olennaisesti eroaisivat toisistaan. Uusin versio DSM-5 otettiin käyttöön vuonna 2013.

Kirjoittaja: Martin Jägervall, Växjön Centrallasarettet -sairaalan lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri
Kuvitus: iStockphoto

Autismi- ja aspergerliitto>>

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja