Kohtusyöpä lisääntyy vaihdevuosien jälkeen
Tietoa | Syöpä

Kohtusyöpä lisääntyy vaihdevuosien jälkeen

Epätyypilliseen vuotoon on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä se on usein ensimmäinen merkki sairaudesta.


Julkaisupäivä: 4.6.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Niillä, joilla on äskettäin diagnosoitu kohdunkaulan syöpä, kohtusyöpä tai munasarjasyöpä, on usein monia kysymyksiä:

Miten minulle käy?

Onnistuuko hoito?

Tunnenko itseni edelleen "naiseksi" sen jälkeen?

Useimmat kokevat diagnoosin ja hoidon jälkeisen ajan kriisinä. Epävarmuus ja ahdistus ovat luonnollisia reaktioita. Syöpädiagnoosin saaminen tuntuu täysin henkilökohtaiselta kokemukselta. Tästä artikkelista löydät tietoa kohtusyövästä, hoitomuodoista ja muista korjaavista toimenpiteistä.

Tämä tieto on ensisijaisesti suunnattu itse potilaalle, mutta toivomme myös potilaiden omaisten ja muiden kiinnostuneiden lukevan sen. Artikkeli ei voi koskaan antaa vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta se voi olla tukena, lisätä tietoa ja kenties korjata väärinkäsityksiä.

Kohtusyövän esiintyvyys

Joka vuosi noin 850 suomalaista naista saa kohtusyövän eli kohdun rungon syövän. Sairaus on neljänneksi yleisin syövän muoto naisilla. Sairaus havaitaan usein varhaisvaiheessa, jolloin hoidon ennuste on hyvä.

Kohtusyöpää ei pidä sekoittaa kohdunkaulan syöpään, joka on täysin eri sairaus. Kohtusyöpä oireilee yleensä epäsäännöllisenä verenvuotona tai verisenä emätinvuotona. Joillakin naisilla syöpäkasvain havaitaan sattumalta, kun tutkimuksia tehdään muista syistä.

Kohdun anatomia

Kohtu muistuttaa muodoltaan päärynää ja painaa 40-70 grammaa. Kohdun ulkoseinämä koostuu sentin paksuisesta lihaskerroksesta ja sisimpänä limakalvosta. Osa tätä limakalvoa poistuu kuukautisten aikana. Kohdunkaula on se osa kohtua, joka työntyy emättimeen. Vaihdevuosien jälkeen kohtu kutistuu ja pienenee hieman.

Sairauden riskiä lisäävät tekijät

Kohtusyövän riski kasvaa iän myötä. Ylipaino, korkea ikä, diabetes, synnyttämättömyys sekä myöhäinen vaihdevuosi-ikä ovat merkittäviä riskitekijöitä. Ylipainon välttäminen ja nuorena käytetty hormonaalinen raskaudenehkäisy puolestaan pienentävät sairastumisriskiä.

Kohtusyövän toteaminen

Gynekologinen perustutkimus, papa-koe, kohdun ultraäänitutkimus, sekä kohdun limakalvolta otettava näyte ovat rutiinitutkimuksia kohtusyöpää epäiltäessä. Emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella havaitaan kohdun limakalvon mahdollinen liikakasvu (hyperplasia) ja limakalvonäytteen mikroskooppinen tutkiminen antaa yleensä varmuuden sairauden luonteesta. Mikäli syövän epäillään edenneen kohdun ulkopuolelle, sairauden levinneisyyttä tutkitaan lisäksi erilaisin kuvantamistutkimuksin lääkärin harkinnan mukaan.

Tyypillisimmillään kohtusyöpä havaitaan vaihdevuodet jo ohittaneilla henkilöillä ja keskimääräinen sairastumisikä on 60-75 vuotta. Hedelmällisessä iässä olevilla potilailla sairauden ensimmäinen oire on yleensä kuukautisvuodon pitkittyminen tai runsastuminen ja kierron epäsäännöllisyys, mutta myös välivuotoa voi esiintyä. Iäkkäämmillä potilailla sairaus havaitaan usein verisen vuodon perusteella. Veren vuoto voi myös estyä kohdun kaulakanavan ahtautuessa iän myötä. Sairaus voi tällöin oirehtia kohtuontelon märkäisenä tulehduksena.

Millaista hoitoa on tarjolla?

Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja hoitoa suunniteltaessa otetaan huomioon potilaan yleiskunto ja sairauden levinneisyys. Kohtusyövän tärkein hoitomuoto on leikkaus, jossa poistetaan kohtu ja munasarjat, sekä kohdun lähellä olevat imusolmukkeet. Kohdun ja imusolmukkeiden patologinen tutkimus antaa kuvan syövän levinneisyydestä sekä syöpäsolujen tyypistä, minkä avulla saadaan tietoa potilaan jatkohoitoa varten. Jatkohoidon valintaan vaikuttaa syövän leviämisriski. Varhaisvaiheessa todetuille syöville jo pelkkä leikkaus voi olla riittävä toimenpide taudin taltuttamiseksi.

Alhaisen riskin ryhmä

Leikkauksen jälkeen poistettu kohtu tutkitaan huolellisesti. Jos käy ilmi, että syöpäsolut eivät näytä erityisen pahanlaatuisilta ja kasvain ei ole kasvanut yli puoliväliin kohdun seinämää, potilaan arvioidaan kuuluvan alhaisen riskin ryhmään. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että ylimääräisiä hoitoja ei tarvita.

Korkean riskin ryhmä

Jos syöpäsolut näyttävät enemmän pahanlaatuisilta ja kasvain on kasvanut yli puoliväliin kohdun seinämää, potilaan arvioidaan kuuluvan korkean riskin ryhmään. Sama koskee tilannetta, jossa tauti on levinnyt kohdun ulkopuolelle. Korkean riskin ryhmään kuuluville naisille tarjotaan yleensä kemoterapiaa ja joskus jopa sädehoitoa leikkauksen jälkeen.

Sädehoito

Tapauksissa, joissa syövän uusiutumista pidetään mahdollisena, hoitoina saatetaan käyttää emättimeen paikallisesti tai lantion alueelle ulkoisesti, tai näiden yhdistelmänä annettavaa sädehoitoa. Paikallisessa sädehoidossa kohtuun asetetaan ohut, puikkomainen säteilylähde, joka on hoidon aikana paikallaan muutamia minuutteja. Hoitokertojen määrä on kunkin potilaan kohdalla yksilöllinen. 

Sädehoidon sivuvaikutukset

Sädehoidon sivuvaikutuksina saattaa ilmetä emättimen limakalvojen arkuutta ja herkistymistä, ripulia, sekä verta tai kirvelyä virtsatessa. Kysy sädehoitoa antavalta henkilökunnalta, miten voit parhaiten lievittää oireitasi. Heillä on usein tässä suhteessa paljon kokemusta.

Sädehoito saattaa aiheuttaa myös myöhempiä sivuvaikutuksia. Jos munasarjat poistetaan kirurgisesti tai ne joutuvat alttiiksi sädehoidon rasitukselle, hormonituotanto lakkaa. Siksi nuoremmat naiset saavat vaihdevuodet ennenaikaisesti. Hormonihoidon avulla voidaan lievittää joitakin fyysisiä oireita. Monet ihmiset kokevat tilanteen kuitenkin henkisesti erittäin vaativaksi – osittain siksi, että lasten saaminen ei ole enää mahdollista.

Emättimen kuivuus on myös tavallinen sädehoidon sivuvaikutus ja se voi aiheuttaa epämukavuutta seksuaalisessa kanssakäymisessä. Vaivoja voi yleensä helpottaa kokonaan tai osittain käyttämällä paikallisestrogeenia voiteiden tai emätinpuikkojen muodossa. Monet ihmiset pohtivat myös, tuleeko heistä radioaktiivisia sädehoidon vuoksi. Näin ei ole, eikä hoito altista myöskään muille sairauksille.

Jos sairaus on levinnyt

Kohdun syöpäkasvain voi kasvaa kohti kohdunkaulaa tai kohdun seinämän läpi ja voi lähestyä veri- ja imusuonia. Sairaus voi levitä sitä kautta muualle elimistöön.

Hormonihoito

Edenneissä tai uusiutuneissa syövissä taudin etenemistä voidaan hidastaa myös hormonihoidolla. Tällöin hoidon tavoitteena on alentaa estrogeenitasoa, mikä voi vakauttaa potilaan tilanteen jopa vuosien ajaksi.

Hoito solunsalpaajilla

Sädehoidon lisäksi tai sen sijaan syöpäsoluja on mahdollista tuhota myös käyttämällä sytostaatteja eli solunsalpaajia. Solunsalpaajat ovat lääkeaineita, joita annetaan potilaalle tiputuksessa tai tablettimuodossa. Hoidon teho perustuu solunsalpaajien kykyyn estää solujen jakautumista ja siten haitata nopeasti jakautuvien syöpäsolujen toimintaa. Myös sytostaatit aiheuttavat sivuvaikutuksia ja hoidon yleisimpiä haittoja ovat pahoinvointi, väsymys, hiusten lähtö ja tulehdusalttius.

Laadukas tieto on tärkeää

On tärkeää, että ymmärrät lääkärin antamien neuvojen taustan. Esitä kysymyksiä! Paneutumalla sairauteen ja hoitoon saat varmasti parhaan mahdollisen avun.

Lähteet: Medibas, Kaikki syövästä -sivusto, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja