Aivolisäkkeen häiriöiden taustalla on useimmiten hormonituotantoa häiritsevä kasvain

Aivolisäke on hormoneja tuottava aivojen osa. Sitä kutsutaan myös alemmaksi aivolisäkkeeksi, koska se sijaitsee aivojen alla ja on yhteydessä aivoihin lyhyellä hermosäikeellä (varsi). Rauhanen on pieni, se on halkaisijaltaan noin 1 senttimetriä ja painoltaan noin 0,5 grammaa. Rauhanen erittää verenkiertoon useita eri hormoneja, jotka sääntelevät monia, osittain elintärkeitä, elimistön toimintoja.

Aivolisäke toimii kilpirauhasen ja lisämunuaisten hormonituotannon "termostaattina". Aivolisäke säätelee myös munasarjojen ja kivesten toimintaa ja sen merkitys on ratkaisevan tärkeä kasvulle ja kehitykselle.

Aivolisäkkeen tuottamia hormoneja ovat: kasvuhormoni (GH), kilpirauhasta stimuloiva tyreotropiini (TSH), adrenokortikotropiini (ACTH), luteinisoiva hormoni (LH), follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ja prolaktiini (PRL).

Mitä toimintoja aivolisäke ohjaa?

Kasvuhormoni muodostuu ja erittyy aivolisäkkeessä ja sillä on ratkaiseva merkitys useimpien elinten ja toimintojen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Luuston ja lihasten kehityksen stimulointi on kasvuhormonin tärkeimpiä tehtäviä.

Kilpirauhasen toimintaa säätelee tyreotropiini, joka vaikuttaa muun muassa elimistön aineenvaihdunnan kannalta tarpeellisen tyroksiinin erittymiseen kilpirauhasessa.

Adrenokortikotropiini säätelee lisämunuaisten toimintaa. Merkittävin vaikutus on lisämunuaisten tuottaman kortisolin erityksen säätely. Kortisolia kutsutaan myös kehon stressihormoniksi. Hormonilla on ratkaiseva merkitys myös elimistön vaativista rasituksista ja sairauksista selviytymiselle.

FSH- ja LH-hormonia kutsutaan myös gonadotropiineiksi. Hormonit vaikuttavat muun muassa kivesten testosteronin tuotantoon ja naisilla keltarauhashormonin syntymiseen. 

Prolaktiinia kutsutaan myös maidonerityksen hormoniksi. Sitä erittyy suurina määrinä heti raskauden ja synnytyksen jälkeen, ja se on tärkeä edellytys maidon muodostumiselle ja imetykselle.

Mitkä tekijät vaikuttavat sairauden syntyyn?

Aivolisäke voidaan jakaa anatomisesti eri alueisiin, jotka vastaavat eri hormonien tuottamisesta. Sairaudet voivat syntyä monella tavalla. Aivolisäkkeen rauhaskudos saattaa kasvaa normaalia enemmän, mikä johtaa rauhaskasvaimen syntymiseen. Aivolisäke sijaitsee pienessä kallon luiden taskussa, ja kasvaimen suurentumisen seurauksena tasku jää jonkin ajan kuluttua ahtaaksi. Tällöin terve rauhaskudos jää puristuksiin ja menettää täysin tai osittain kyvyn tuottaa yhtä tai useampaa hormonia.

Myös aivoverenvuodot, kasvaimet, aivojen sädehoito tai sytostaattien käyttö voivat johtaa aivolisäkkeen vaurioitumiseen ja hormonituotannon vähenemiseen. Rauhaskasvain voi joissain tapauksissa myös tuottaa liikaa yhtä tai useampaa hormonia.

Mitä sairauksia aivolisäkkeen vajaatoiminta voi aiheuttaa?

Kasvuiässä kehittyvä kasvuhormonin liikatuotanto johtaa poikkeavaan vartalon kasvuun, jota kutsutaan jättikasvuisuudeksi. Kasvuiän päättäneillä aikuisilla lisääntynyt kasvuhormonin eritys tekee luustosta raskaamman ja karkeamman, mikä voidaan havaita kasvojen luuston sekä käsien ja jalkojen poikkeavana kasvuna (akromegalia). Kasvuhormonin puutos johtaa viivästyneeseen luuston ja lihasten kehitykseen.

Jos tyreotropiinia muodostuu liikaa, kilpirauhanen lisää tyroksiinin tuotantoa tarpeettomasti ja aineenvaihdunta kiihtyy. Puutteellinen tyreotropiinin tuotanto johtaa vähitellen hidastuneeseen aineenvaihduntaan. Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi) ja kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) ovat molemmat sairauksia, jotka pahimmassa tapauksessa voivat olla hengenvaarallisia. Molempiin on kuitenkin olemassa tehokas hoito.

Adrenokortikotropiini (ACTH) stimuloi ja säätelee lisämunuaisten kortisolin tuotantoa. Jos ACTH:ta muodostuu liikaa elimistön kortisolimäärä kasvaa ja tila johtaa lopulta Cushingin oireyhtymäksi kutsuttuun sairauteen, jonka oireisiin liittyvät painonnousu, luiden haurastuminen, diabetes ja monien elintärkeiden elinten vajaatoiminta. Jos ACTH:n tuotanto on vajaa, elimistöön syntyy kortisolin puute. Tämä sairaus aiheuttaa myös vakavia oireita kuten yleistä kehon heikkoutta, lihasvoiman vähenemistä, kipuja ja immuunijärjestelmän heikentymistä. Kortisolin puute voi alkaa myös akuuttina hengenvaarallisena tilana. Akuutti tilanne voi syntyä myös, jos kortisolin saanti jää alhaiseksi suhteessa tarpeeseen, esimerkiksi infektiotaudissa. Kortisolin puutosta hoidetaan lääkehoidolla (kortisonitabletit).

LH:n ja/tai FSH:n vajaatuotanto johtaa naisilla munasarjojen ja miehillä kivesten puutteelliseen kehitykseen ja vajaatoimintaan. Puutos johtaa kuukautishäiriöihin, sukuhormonien alentuneeseen tuotantoon ja heikentyneeseen hedelmällisyyteen.

Liian korkea prolaktiinitaso synnytys- ja imetysajan ulkopuolella on yleisin aivolisäkkeestä lähtöisin oleva hormonihäiriö, joka on useimmiten seurausta prolaktiinia tuottavan osan kasvusta. Liian suuri prolaktiinin määrä naisilla heikentää kykyä tulla raskaaksi ja voi aiheuttaa kuukautishäiriöitä. Miehillä liikaerityksen seurauksena voi kehittyä impotenssia.

Miten sairaus tunnistetaan?

Aivolisäkkeen sairaudet voivat johtaa yhden tai useamman aivolisäkkeen normaalisti tuottaman hormonin liika- tai vajaatuotantoon, josta voi seurata monia erilaisia vaikutuksia ja oireita. Sairauksista monet ovat vakavia ja voivat hoitamattomana johtaa jopa hengenvaaraan.

Potilaan kuvaamat oireet ja lääkärin tutkimus voivat johtaa epäilyyn aivolisäkkeen toimintahäiriöstä. Lähes kaikki aivolisäkkeen tuottamat hormonit voidaan havaita verinäytteestä. Myös kilpirauhasen, lisämunuaisten sekä munasarjojen ja kivesten häiriintynyt hormonituotanto voidaan osoittaa verikokeilla. Kun hormonaalinen häiriö on osoitettu, aivolisäkkeen lisäkartoitus magneettikuvaustutkimuksella on yleensä tarpeen. Muiden hormoneja tuottavien elinten kuvantaminen harkitaan tarpeen mukaan.

Kaikki aivolisäkkeen sairaudet ovat harvinaisia ja hoito on monimutkainen. Aivolisäkkeen sairauksia hoidetaan siksi yleensä sairaaloissa tai hormonisairauksien asiantuntijoiden (endokrinologien) toimesta. Hoito muodostuu niiden hormonien puutteen korvaamisesta, joita elimistö ei enää tuota tarpeeksi (tyroksiini, kortisoli, testosteroni) tai aivolisäkkeen liikatuotannon hidastamisesta. Prolaktiinin liikatuotantoa voidaan hillitä lääkkeillä. Kun kyseessä on kasvuhormonin tai ACTH:n liikatuotanto, tarvitaan yleensä leikkaus yliaktiivisen rauhasen osan poistamiseksi.

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Suomen Endokrinologiyhdistys ry