Infektiot

Hepatiitti B -infektio on oireeton noin puolella tartunnan saaneista aikuisista. Harvoissa tapauksissa tartunnan saanut jää kroonisesti viruksen kantajaksi.

Rintatulehdus eli mastiitti on imetyksen aikainen rintatulehdus, joka voi vaatia talttuakseen antibioottihoidon. Lapsi saa imeä maitoa myös tulehtuneesta rinnasta.

Näköhermotulehdus on yleisempi MS-tautia sairastavilla, ja siihen sairastuminen voi myös olla merkki suurentuneesta MS-taudin riskistä.

Hepatiitti A tunnettiin aiemmin nimellä tarttuva keltatauti. Entinen nimi kuvaa taudin oireita, joihin kuuluu ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus.

Sarveiskalvotulehdus on yleensä herpesviruksen aiheuttama tulehdus, joka voi samentaa sarveiskalvoa ja näin heikentää näköä.

Viruksen tai bakteerin aiheuttama silmätulehdus on varsin yleinen silmäsairaus, joka tarttuu helposti etenkin lasten välillä. Sopiva hoito riippuu tulehduksen vakavuudesta.

Rotavirus aiheuttaa etenkin pienille lapsille ärhäkän suolistoinfektion, jolta voi suojautua kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvalla rokotteella.

Bakteeriperäisen aivokalvotulehduksen oireet alkavat rajusti, ja hoitoon on hakeuduttava heti – ilman hoitoa tauti voi tappaa.

Aivotulehdus on hitaasti paraneva tauti, joka saattaa aiheuttaa etenkin iäkkäämmille neurologisia jälkioireita.

Streptokokkien aiheuttama nielutulehdus vaatii hoidokseen antibioottikuurin. Selkeimmät oireet ovat usein kova kurkkukipu ja korkea kuume.

Mononukleoosi on erityisesti teininen infektio, joka aiheuttaa kovaa kurkkukipua ja nielemisvaikeuksia. Tauti on viruksen aiheuttama.

Sikotauti vaihtelee sekä taudin keston että vakavuuden suhteen. Monet pelkäävät komplikaatioiden vaaraa. Koska useimmat ovat saaneet MPR-rokotteen, sikotauti on nykyisin harvinainen sairaus.

Norovirus on erittäin tarttuva ja aiheuttaa toisinaan epidemioita etenkin talviseen aikaan. Kokosimme tietopaketin taudista.

Myyräkuume on virusinfektio, johon liittyy kuume ja toisinaan munuaistulehdus. Virtsassa voi olla myös verta.

Eri virusten aiheuttama vatsatauti on yleinen ripulin ja oksentelun syy. Tauti kestää yleensä muutamasta päivästä viikkoon, ja se tarttuu helposti.

Flunssa ja influenssa menevät monelta puheessa sekaisin, mutta kyseessä ovat eri taudit. Hoito on molemmissa yleensä sama.

Tekoälyn avulla voidaan ennustaa, aiheuttaako tietty iholla havaittu bakteeri vakavan tai mahdollisesti jopa tappavan infektion.

Influenssaepidemioita esiintyy usein talvikuukausina, ja kova tauti voi kaataa sänkyyn useiksi päiviksi.

Salmonellat kuuluvat suolistobakteereihin, jotka säilyvät hengissä myös suoliston ulkopuolella. Tartunta aiheuttaa paksusuolen tulehduksen, joka johtaa ripuliin.

Kampylobakteerin aiheuttama infektio menee useimmiten itsestään ohi, mutta ripuli voi joissain tapauksissa pitkittyä. Parhaiten tautia voi ehkäistä huolehtimalla hygieniasta.