Esa sai 26-vuotiaana kaksi aivoinfarktia: ”Opettelin puhumaan ja kävelemään uudestaan”
Esa Karjalainen, 34, selvisi kahdesta 26-vuotiaana saadusta aivoinfarktista. Sairastumisesta jäi jäljelle kova väsymys, jonka takia Esa joutui laittamaan koko elämänsä uusiksi.
Vuonna 2011 26-vuotias Esa Karjalainen havahtui kummallisiin näkökenttäpuutoksiin ja nousevaan kuumeeseen. Hän soitti Oulun yliopistolliseen sairaalaan, mutta tilannetta päätettiin tarkkailla. Kun olo vain huononi huononemistaan, hän lähti seuraavana päivänä päivystykseen ja pikkuhiljaa selvisi, että hän oli saanut aivoinfarktin.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Esa pääsi akuuttihoidon jälkeen kolmen päivän kuluttua kotiin, missä hänen olonsa alkoi jälleen huonontua. Kolmen kuukauden sisällä oireet pahenivat niin, että Esan oli taas lähdettävä sairaalaan.
– Minulla oli näkökenttäpuutoksia, kovaa ohimosärkyä, ongelmia tasapainossa ja tajunnan tasoni vaihteli. Kävely onnistui lopulta vain kepin varassa.
Esan oireita tutkittiin, mutta niiden epäiltiin olevan aivoinfarktin jälkioireita.
– Olin niin huonossa kunnossa, että soitin isälleni, etten pysty huolehtimaan itsestäni. Makasin eräänä aamuna sängyssä, kun jaloistani lähti tunto enkä voinut puhua. Onneksi isäni luki katseestani, että nyt ei ole kaikki kunnossa.
Esa heräsi kolme päivää myöhemmin sairaalan teho-osastolla, missä häntä oli pidetty nukutettuna. Kukaan ei tiennyt, selviäisikö hän sairastumisesta ja jos selviäisi, olisiko hän enää oma itsensä.
– Aluksi kaikki oli sekavaa ja tunsin olevani unimaailmaan ja tietoisuuden välissä. Huomasin, etten voinut puhua tai liikkua. Minulla oli paljon aikaa miettiä ja päätin, etten jää sänkyyn makaamaan. En halunnut surra tapahtunutta, vaan mennä vain eteenpäin.
Kaupunkielämä pahentaa oireita
Puhe alkoi palautua hiljalleen ja Esa opetteli sinnikkäästi kävelyä. Kahden viikon kuntouttavan hoitojakson jälkeen kävely sujui kepin kanssa ja Esa pääsi kotiin. Arki ei kuitenkaan jatkunut entiseen tapaan.
– Pää oli edelleen sekaisin. Halusin mennä Qstock-festareille näkemään ihmisiä, mutten hahmottanut, miten sinne mennään. Isä joutui neuvomaan monta kertaa, että menet vain sillan yli ja sitten olet jo perillä. En millään meinannut ymmärtää. Samoin auton kyydissä hävisi kartta päästä enkä tiennyt tutussakaan ympäristössä, missä olen.
– Kun kävin ensimmäisiä kertoja lähikaupassa, en päässyt kaupasta ulos, vaan kävelin kaupan lävitse uudelleen etsien ulko-ovea. Joskus myös eksyin matkalla lähikauppaan.
Oireet helpottivat ajan kanssa merkittävästi ja Esan toimintakyky kohentui, mutta sosiaaliset tilanteet ja kaupungin melu väsyttivät ja veivät voimat. Vuotta myöhemmin Esa vietti kesää mökillä Kuusamossa ja luuli väsymyksen helpottaneen. Kun hän palasi Ouluun, myös oireet palasivat.
Neljä tuntia virkeää aikaa päivässä
Esalla on päivässä yleensä noin neljä tuntia virkeää aikaa, jonka jälkeen ensimmäiset väsymysoireet ilmoittavat itsestään. Kaikki päivän askareet ja menot tulisi saada hoidettua tuossa ajassa, mikä on käytännössä mahdotonta.
– Väsyneenä kadotan kosketuksen omaan persoonaani. Minusta tulee sisäänpäin kääntynyt ja ympäröivä maailma muuttuu epätodellisen tuntuiseksi. Ihan kuin minulle olisi annettu jotain ainetta.
Esa sanoo, että läheskään kaikki eivät ymmärrä, millaisesta oireesta on kyse, kun hän puhuu väsymyksestään. Niinpä Esa onkin alkanut puhua aivoväsymyksestä, jotta ero tavalliseen väsymykseen selkiytyisi.
Väsymys täytyy aina ottaa huomioon arjen suunnitelmia tehdessä.
– Kaikki päivän hommat olisi hyvä saada tehtyä aamulla, koska iltapäivällä voi olla niin huono olotila, että luen lauseen kymmenen kertaa enkä silti ymmärrä, mitä siinä sanotaan. Haluaisin tehdä vaikka mitä, mutta asiat on vain laitettava tärkeysjärjestykseen.
Väsymystä ei myöskään voi aina ennakoida. Toisina päivinä olo on parempi ja toisina huonompi. Esimerkiksi rankan sosiaalisen rupeaman jälkeen olo voi mennä niin heikoksi, että palautumiseen menee monta päivää.
– Jos olen vaikka käynyt Helsingissä, tuntuu, että pitäisi maata sohvalla kylkiasennossa pari päivää.
Luonto on paras lääke
Esa ei pysty olemaan työelämässä kovan väsymyksensä vuoksi. Niinpä hän päätti heti eläkepaperit saatuaan, että Oulu saa jäädä taakse. Nyt luonnossa viihtyvä Esa asuu Kuusamossa.
Esa kertoo, että hän pystyy toimimaan luonnossa lähes normaalisti. Kesäisin hän kalastaa ja retkeilee ja syksyisin vaeltaa.
– Luonto on parasta lääkettä aivoväsymykselleni. Olen pienestä pitäen viihtynyt luonnossa ja sairastumisen jälkeen kaipuu luontoon on vain vahvistunut. Sosiaaliset tilanteet ja kaupungin melu ovat minulle pahinta, vaikka olenkin sosiaalinen luonne ja viihdyn hyvin ihmisten kanssa.
Luonnon ohella myös jooga on auttanut Esaa pärjäämään oireiden kanssa. Kun hän aloitti harjoittelun sairastumisen jälkeen, hänen oli seisottava tasapaino-ongelmien takia tukevassa haara-asennossa.
– Vuosien harjoittelun myötä kuitenkin seisoin tunnilla yhdellä jalalla toinen jalka suoraan edessäni pitäen varpaasta kiinni. Opettajaa huvitti, kun kerroin hänelle, että tasapainokeskukseni on vaurioitunut.
Esa kertoo, että jooga pakottaa hänet kohtaamaan senhetkisen olotilansa eikä se aina ole miellyttävää.
– Alkuun joogaliikkeitä tehdessä saattoi tuntua siltä, että haluan vain mennä maton alle piiloon, kun olo oli niin hirveä. Kärsin niin kovasta väsymyksestä, että olen saanut jopa paniikkikohtauksia sen takia. Jooga pakottaa kohtaamaan sen olotilan ja opettaa, että sen kanssa voi elää. Aivot nollaantuvat tunnilla niin täysin, että vaikka olisin aloittaessani tosi väsynyt, jälkeenpäin olo tuntuu hyvältä ja pirteältä.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Aivoliiton kanssa.
Kuvitus: Esa Karjalainen ja iStockphoto
-
Mistä apu migreeniin, jonka estohoito on aiemmin epäonnistunut?
Migreenin estohoidossa on aiemmin turvauduttu lääkkeisiin, joiden teho on jäänyt osalle riittämättömäksi. Nyt avuksi ovat tulleet biologiset estohoidot, joista osa vaikeasta migreenistä kärsivistä on saanut avun.
-
Migreenin estohoito koetaan riittämättömäksi
-
Vaikea migreeni ajoi vertaistuen pariin: ”Ryhmässä vallitsee sanaton ymmärrys”
Satu ja Marja-Liisa vetävät migreenipotilaiden vertaistukiryhmiä. He kertovat saaneensa voimaa arkeensa, ja kannustavat muitakin hakeutumaan vertaistuen pariin.
-
Aurallinen migreeni ja hormonit: millainen ehkäisy sopii? Entä hormonikorvaushoito?
Aurallinen migreeni luo haasteita hormonivalmisteiden käyttöön. Auralliseen migreeniin liittyy suurentunut aivoinfarktiriski.
Kommentoi tätä artikkelia
Tuttava lähetettiin kotiin ja sanottiin että on tasapainohermon tulehdus. Oireina oli päänsärky, puheen soperrus, näköhäiriöt ja oksentelu. Lisäksi kävely oli kuin humalaisella. Myöhemmin palattuaan ensiapuun kuvattiin ja oli pikkuaivoinfarkti. Leikattiin ja vielä tuli aivokalvon tulehdus.
Aivopetäinen väsymys on minulle tuttu tunne. Kerran aivoverenvuodon ja myöhemmin yhden aneyrysma leikkauksen kokeneena poden tuota väsymystä. Pahiten vaivannut kesällä 2017 tehdyn aneyrysma leikkauksen jälkeen. Mutta on ollut helpotus tiedostaa mikä vaiva on.
Taisin kirjoittaa kaiken jo edelliseen
Minulla on juuri samat oireet sairastetun aivoinfarktin jälkeen.
Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja