Raskaus rajoittaa migreenin hoitomahdollisuuksia: turvalliset lääkkeet vähissä

Migreeni voi muuttua, kun nainen tulee raskaaksi. Jos migreeni on liittynyt hormonikiertoon, raskaus yleensä helpottaa oireita, kun hormonitasojen vaihtelu tasaantuu. Ylipäänsä suurin osa aurattomasta migreenistä kärsivistä kokee raskauden helpottavan migreenioireita: migreeni lievittyy lähes joka toisella ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja yli 80 prosentilla raskauden myöhemmissä vaiheissa. Aurallinen migreeni voi puolestaan pahentua, sillä raskaudenaikainen korkea estrogeenitaso altistaa migreeneille. Muuten vaihtelu on pitkälti yksilöllistä: migreeni voi helpottua, pysyä entisellään tai pahentua.

Migreenistä kärsivän kannattaa kiinnittää oireisiinsa raskauden aikana erityistä huomiota. Voimistuuko migreeni? Tuleeko siihen mukaan epätyypillisiä piirteitä? Jos migreenin luonne muuttuu, on syytä tutkia, voiko taustalla olla muita syitä. Esimerkiksi raskauden aikainen verenpaineen nousu (”raskausmyrkytys”) voi oireilla pahentuessaan kovana päänsärkynä.

Kivun lääkehoito voi tuottaa ongelmia

Kaikkia migreenin hoitoon käytettyjä kohtauslääkkeitä ei ole raskauden aikana voitu todeta tutkimalla turvallisiksi, joten migreenin hoitomahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Lääkkeistä parasetamolia pidetään turvallisimpana vaihtoehtona, ja ibuprofeenia voi käyttää toisen raskauskolmanneksen ja imetyksen aikana. Raskaus ei vaikuta migreenin kohtauslääkkeen annokseen. Triptaaneista satunnaisesti käytetty sumatriptaani ei laajan raskausrekisteritiedon perusteella ole aiheuttanut haittoja.

Estohoitoa yleensä vältetään raskauden aikana, mutta jos migreeni on vaikea, raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen voidaan kokeilla beetasalpaajista metoprololia ja propranololia.

Lääkkeettömät hoitokeinot tärkeitä

Kun lääkehoito on rajallista, lääkkeettömät hoitokeinot nousevat entistä tärkeämpään asemaan. Stressi on monille erityisen paha migreenin laukaisija. Liikunta on hyvä keino stressin hallintaan, ja muita huomioitavia seikkoja ovat säännöllinen ruokailu ja säännöllinen unirytmi. Itse voi myös pyrkiä välttämättään sellaisia tekijöitä, joiden tietää helposti laukaisevan kohtauksen. Näitä voivat olla esimerkiksi kirkas tai vilkkuva valo, lämpötilan vaihtelut, hajut, valvominen ja jotkin ruoka-aineet.

Kohtauksen aikana monen oireita helpottavat viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre.

Ehkäisymenetelmää hyvä pohtia raskauden jälkeen

Migreeni voi palata raskauden jälkeen ennalleen tai muuttaa luonnettaan, ja tilannetta onkin vaikea ennustaa. Jos oireet muuttuvat rajusti, lääkärin tekemä tilannearvio on tarpeellinen.

Imetysajan päätyttyä aloitettu yhdistelmäehkäisy lievittää usein aurattoman hormonaalisen migreenin oireita. Aurallisessa migreenissä yhdistelmäehkäisyä ei voi käyttää. Keltarauhashormonivalmisteet sopivat ehkäisyksi molemmissa migreenityypeissä.

Artikkelissa asiantuntijana neurologi Marja-Liisa Sumelahti.

Muut lähteet: Migreenin Käypä hoito -suositus