Uusi biologinen lääke voi tuoda avun vaikeasta migreenistä kärsivälle

Migreenin nykyisten estohoitojen ongelma on riittämätön teho ja hankalat haittavaikutukset. Uudet biologiset estohoidot voivat sopia erityisesti niille, joille nykyiset hoidot eivät ole riittäviä.

Julkaisupäivä: 31.1.2020

Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Migreenin estohoitoon voidaan käyttää uusia biologisia lääkkeitä, jotka on kehitetty varta vasten migreeniin – toisin kuin perinteiset estolääkkeet. Biologisella lääkkeellä haetaan täsmävaikutusta tietyn sairauden hoitoon. Yleisimpiä ovat monoklonaaliset eli yhden solukloonin valmistamat vasta-aineet, joita myös kaikki uudet migreenin estolääkkeet ovat. Näitä hoitovaihtoehtoja on tulossa lisää potilaiden käyttöön.

Sponsoroitu linkki

Saitko RSV-diagnoosin?

Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.

Lue lisää täältä »

Uusien lääkkeiden keskiössä on aivosolujen tuottama kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi CGRP, joka laajentaa verisuonia ja välittää kipua migreenikohtauksen aikana. Kipuvasta-aineet joko sitoutuvat suoraan CGRP:hen tai sen reseptoriin. Näin CGRP:n vaikutus estyy tai vähenee eli se ei pääse välittämään kipua.

Uusia lääkkeitä on neljä: fremanetsumabi, eptinetsumabi ja galcanetsumabi sitoutuvat itse CGRP-molekyyliin, kun taas erenumabi kiinnittyy CGRP-reseptoriin. Kiinnittymiskohdalla ei ole vaikutusta tehoon.

Erenumabi, fremanetsumabi ja galcanetsumabi pistetään kuukauden välein ihonalaisesti, ja fremanetsumabia voidaan annostella myös kolmen kuukauden välein. Eptinetsumabi annostellaan suonensisäisesti kolmen kuukauden välein.

Apua niille, jotka eivät hyödy perinteisistä estohoidoista?

Biologisista estolääkkeistä odotetaan apua niille, jotka eivät ole hyötyneet perinteisistä estolääkkeistä. Uudet lääkkeet ovat olleet tutkimuksissa merkittävästi tehokkaampia kuin lumelääkkeet. Niillä on ollut vaikutusta myös muihin migreenin oireisiin, kuten valoherkkyyteen. Lisäksi ne vaikuttavat usein nopeammin kuin nykyiset estolääkkeet.

– Migreenilääkkeen teho mitataan sillä, kuinka suurella osalla kohtaukset vähenevät puoleen sekä laskemalla, vähenevätkö kipupäivät merkittävästi kuukaudessa. Keskimäärin 40 prosenttia tutkimuspotilaista on päässyt tähän uusien lääkkeiden tutkimuksissa. Osalla kohtaukset vähenivät tai kipu lievittyi jonkin verran ja osalla taas ei lainkaan, eli kaikki migreenipotilaat eivät hyödy uusista estolääkkeistä, sanoo neurologi Mikko Kärppä.

Erityisesti kroonisesta migreenistä kärsivät ovat saaneet tutkimuksissa uusista lääkkeistä apua, ja viidesosalla kohtaukset loppuivat lähes kokonaan. Onkin todennäköistä, että uudet lääkkeet suunnataan ensisijaisesti migreenikroonikoille.

Etukäteen ei kuitenkaan voi tarkkaan tietää, kuka uusista lääkkeistä hyötyy. Toistaiseksi lääkkeistä ei ole myöskään vertailevaa tutkimusta.

– Parin vuoden päästä käytettävissä on monta uutta estolääkettä, jolloin jos yksi ei toimi, voidaan testata toista. Yhden lääkkeen toimivuutta pitää myös seurata pari kolme kuukautta. Jos yksi pistos ei vielä auta, auttaako toinen?

Pidempiä tutkimuksia tarvitaan

Tehdyissä tutkimuksissa uusien lääkkeiden haittavaikutukset eivät eroa lumelääkkeistä eikä esiin ole noussut erityisiä riskejä.

– Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat olleet ohimenevät pistosalueen reaktiot, kuten kipu ja punotus. Vakavia yliherkkyysreaktioita ei ole raportoitu.

On mahdollista, että biologisille lääkkeille kehittyy ajan mittaan neutraloivia vasta-aineita, ja niiden teho hiipuu. Lyhyen aikavälin tutkimuksissa vasta-ainemuodostus on ollut hyvin vähäistä. Pitkän aikavälin turvallisuudesta tarvitaan kuitenkin lisää tietoa.

Kuvitus: Shutterstock