Sarjoittainen päänsärky repii ja polttaa – kohtaus iskee yllättäen

Sarjoittainen päänsärky aiheuttaa vakavia päänsärkykohtauksia, jotka yleensä sijoittuvat toisen silmän taakse. Kohtaukset tulevat yleensä tiiviinä sarjoina yhdestä kahdeksaan kohtausta päivässä neljästä kahteentoista viikon mittaisen jakson aikana. Kipu on yksipuolinen ja jokainen kohtaus kestää yleensä 15 minuutista kolmeen tuntiin ilman hoitoa. Kipu esiintyy samalla puolella kohtauksesta toiseen. Sarjojen välillä potilaalla ei yleensä ole päänsärkyä.

Sarjoittainen päänsärky on harvinainen sairaus, ja 70 prosenttia tapauksista esiintyy miehillä. Suomessa siitä kärsii noin 15 000 ihmistä. Sairaus alkaa yleensä 20 ja 40 ikävuoden välillä, naisilla on taipumusta hieman myöhempään sairauden puhkeamiseen. Naisilla sarjoittainen päänsärky peittyy usein migreenin alle ja vaikuttaa siltä, että migreenin oireet ovat muuntuneet. Tästä syystä naisilla oikean diagnoosin löytyminen voi pitkittyä. Sarjoittaista päänsärkyä voi esiintyä myös lapsilla.

Joillakin harvoilla potilailla on sairauden krooninen muoto, mikä merkitsee, että heillä ei ole lainkaan kohtauksettomia jaksoja.

Pitkäkestoinen kipukohtaus lamauttaa

Selkein oire on erittäin voimakas ja yksipuolinen kipu, usein toisen silmän takana, joka kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin. Kipu voi heijastua myös päälaelle, poskeen tai kaulaan. Kivut ovat erittäin vahvoja ja niiden luonne on repivä, polttava ja läpitunkeva.

Päänsärkyyn liittyy usein lisäoireita, kuten silmän verestys, kyynelvuoto silmästä, nenän tukkoisuus, kirkas nenäerite, otsan ja kasvojen hikoilu, pupillin pieneneminen ja saman puolen silmäluomen roikkuminen ja turvotus. Valonarkuus, rauhattomuus ja motorinen levottomuus ovat myös tavallisia kohtausten aikana.

Kohtaukset ilmaantuvat varoittamatta, kerran tai jopa kahdeksan kertaa vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät kahden tunnin kuluttua nukahtamisesta. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan.

Syytä ei tunneta

Sairauden syytä ei tiedetä, mutta tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston virheellinen toiminta on osa sairauden mekanismia. Tiedetään, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä. Kortisolihormonin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia.

Joitakin epäilyksiä on siitä, että perintötekijöillä voi olla merkitystä, mutta tätä ei ole täysin kartoitettu. Päänsärky ei viittaa mihinkään muuhun taustalla olevaan sairauteen.

Kohtaukset voi laukaista alkoholi, histamiini (kehossa oleva aine, jolla on merkitystä allergioissa) ja nitroglyseriini. Nitroglyseriini on sydänlääke, jota käytetään rintakipuihin. Joskus laukaisija voi olla myös päiväunet tai uni-valverytmin muutos, liiallinen fyysinen rasitus tai voimakkaat kielteiset tunteet.

Kohtauksittainen vai krooninen muoto?

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa, usein samaan vuodenaikaan, joko syksyllä tai keväällä. Kohtausten taajuus vaihtelee: niitä voi olla vain joka toinen päivä tai jopa kahdeksan kohtausta päivässä. Sarjaa seuraa usean kuukauden tai jopa vuosien tauko.

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes episodittainen päänsärky kroonistuu.

Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella

Diagnoosi voidaan tehdä normaalin lääkärin tutkimuksen yhteydessä, jolloin sairaushistoria on ratkaiseva. Jos tutkimus tehdään kohtausten välillä, lääkäri ei löydä mitään epätavallista.

Mikään verikoe ei pysty osoittamaan sairautta, mutta joskus voi olla aiheellista tehdä aivojen kuvaus eli niin kutsuttu tietokonetomografia, jotta voidaan sulkea pois muut kipujen syyt.

Akuuttia ja ennaltaehkäisevää hoitoa

Hoidon tarkoituksena on katkaista kipu kohtauksen aikana sekä estää uudet kohtaukset.

Lääkkeitä voidaan käyttää sekä akuuteissa kohtauksissa että ennaltaehkäisevänä hoitona. Terveyskeskuksessa tai kotona voidaan antaa kohtaukseen happihoitoa, jossa potilaalle annetaan 100-prosenttista happea 7–10 litraa minuutissa (l/min) 15 min ajan. Kohtauslääkkeenä käytetään myös migreenilääke sumatriptaania, ja valmistetta suositellaan yleensä itse pistettävänä ruiskeena. Valmiste tehoaa hyvin – se vähentää niin kohtauksen voimakkuutta kuin sen kestoakin.

Jos potilaalla on tiheitä kohtausjaksoja tai jos hänelle kehittyy krooninen päänsärky, ennaltaehkäisevä hoito on tarpeen. Särkyjakson estohoitoon käytetään yleisimmin verapamiilia tai esimerkiksi beetasalpaajia, topiramaattia tai litiumia, jos verapamiilista ei ole apua. Särkyjakso pyritään katkaisemaan kortisonihoidolla, joka puretaan vähitellen, kun sarja on saatu rauhoittumaan.

Kohtaukset eivät vahingoita fyysistä terveyttä

Oireet ovat yleensä hyvin samankaltaisia kerrasta toiseen, mutta jakson ensimmäinen kohtaus voi olla erittäin tuskallinen. Kohtaukset tulevat usein samaan aikaan, ja potilas on täysin kivuton kohtausten välillä. Päivittäisen päänsäryn jaksot kestävät viikoista kuukausiin.

Kohtauksista vapaat jaksot ovat useimmilla pitkiä, tauot kestävät muutamasta kuukaudesta vuoteen. Noin kymmenellä prosentilla on kuitenkin päivittäisiä kohtauksia yli vuoden mittaisena ajanjaksona.

Yleensä jaksoittainen päänsärky helpottaa iän myötä.

Jos potilas kärsii taudista, hänen on vältettävä alkoholia kohtausjaksojen aikana. On myös hyvä tietää, että vaikka kivut ovat voimakkaita, ne eivät aiheuta mitään vaurioita tai kielteisiä seurauksia potilaan yleiselle terveydelle.

Yhteenveto: Tällainen on sarjoittainen päänsärky

• Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on harvinainen sairaus, jossa toistuvat kohtauksina repivä, polttava tai läpitunkeva päänsärky.
• Kohtaukset tulevat jaksoittain, yleensä yhdestä neljään kohtausta päivässä neljästä kahteentoista viikon mittaisen jakson aikana.
• Päänsärky ei viittaa mihinkään taustalla olevaan sairauteen.
• Diagnoosi voidaan tehdä normaalin lääkärikäynnin yhteydessä, jolloin sairaushistoria on ratkaiseva.
• Hoidon tarkoituksena on lievittää kipua kohtausten aikana sekä estää uudet kohtaukset.
• Yleensä Hortonin neuralgia helpottaa vuosien myötä.

Lähteet: Medibas, Suomen Migreeniyhdistys, Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto

Artikkelia on muokattu 28.2.2019: korjattu hoito-ohjetta.