Listerioosi johtaa kuolemaan joka neljännessä tapauksessa

Listerioosi on elintarvikeperäinen zoonoosi eli eläintauti, joka voi tarttua ihmisiin. Taudin aiheuttaa Listeria monocytogenes -bakteeri. Bakteeri on hyvin yleinen ja sitä esiintyy monissa eläinlajeissa ja myös maaperässä, kasvijäämissä ja jätevesissä.

Listeriabakteeri voi lisääntyä elintarvikkeissa jääkaappilämpötilassa. Useimmat ihmiset, jotka saavat listeriabakteerin, eivät todennäköisesti sairastu. Henkilöillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, on kuitenkin suurempi riski sairastua tartunnan saatuaan. Esimerkkejä tilanteista, joissa immuunijärjestelmä on heikentynyt ovat raskaus, alkoholismi, korkea ikä ja diabeteksen kaltaiset perussairaudet.

Listerioosi on melko harvinainen sairaus, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 50 henkeä. Voi tosin olla, että kaikkia tapauksia ei ole rekisteröity: oireet voivat olla niin vähäisiä, ettei kantaja hakeudu hoitoon. Esiintyvyys on suurin pienillä lapsilla ja vanhuksilla, mutta sitä esiintyy myös yhä enemmän raskaana olevilla naisilla. Listerian aiheuttama aivokalvontulehdus muodostaa noin viisi prosenttia kaikista 1–4 viikon ikäisten vastasyntyneiden aivokalvontulehduksista.

Miten tartunta tapahtuu?

Yleisellä tasolla kotimaisissa raaka-aineissa on erittäin pieniä määriä Listeria monocytogenes -bakteeria ja tarkastuksia tehdään säännöllisesti mahdollisen bakteerikasvun havaitsemiseksi. Suurin riski on jalostetuissa, pitkään säilyvissä elintarvikkeissa, jotka syödään ilman että ne lämmitetään ensin. Tämä voi koskea esimerkiksi tyhjiöpakattua lihaleikkelettä, graavilohta, savustettua lohta, muuta savukalaa, mätiä ja pastöroimattomia maitotuotteita, ennen kaikkea pehmeitä juustoja ja sinihomejuustoa. Raskaana olevien naisten ja potilaiden, joiden immuunipuolustus on heikentynyt, tulee siksi välttää näiden elintarvikkeiden syömistä.

Vielä ei tiedetä, miksi bakteeri, joka ei yleensä aiheuta sairauksia, joissakin harvinaisissa tapauksissa johtaa hengenvaarallisiin infektioihin jopa muutoin täysin terveillä ihmisillä.

Miten tauti ilmenee?

Useimmille listeriatartunnan saaneille tulee oireita muutaman päivän tai muutaman viikon sisällä. Aika tartunnan saamisesta oireisiin voi kuitenkin kestää jopa 70 päivää.

Yleisimmät oireet ovat kuume ja lihassärky. Päänsärkyä, väsymystä ja neurologisia oireita voi myös esiintyä. Muutoin terveillä henkilöillä listerioosi voi todennäköisesti mennä ilman oireita, antaen mahdollisesti influenssaa muistuttavia edellä mainittuja oireita tai ripulia.

Riskiryhmissä listeria voi aiheuttaa vakavan sairauden. Jos henkilö ei ole raskaana, infektio johtaa yleensä aivokalvotulehdukseen (meningiitti) tai verenmyrkytykseen (sepsis). Tauti alkaa asteittaisella yleisten oireiden kehittymisellä, kuten kuumeella, heikkoudella ja vilunväristyksillä. Myöhemmin voi ilmaantua aivokalvotulehduksen oireita tajunnan alentumisena ja päänsärkynä – nämä oireet puuttuvat kuitenkin 40 prosentilta sairaalahoitoon tulevilta.

Raskaana olevat naiset voivat tartuttaa lapsensa sairastumatta itse. Sikiön kohdussa saama infektio voi johtaa sikiön kuolemaan. Jos tartunta on tapahtunut kohdussa, listerioosi voi näkyä ennenaikaisena synnytyksenä, johon liittyy vastasyntyneen heikentynyt yleiskunto ja monielinvaurion oireita. Jos tartunta tapahtuu synnytyskanavassa tai sairaalassa, oireet ilmenevät kolmen tai useamman päivän jälkeen meningiittinä. Vastasyntyneiden saamissa infektioissa kuolleisuus on korkea.

Miten listerioosi diagnosoidaan?

Aivokalvotulehdus, verenmyrkytys tai vakava infektio vastasyntyneellä lapsella laukaisee tautiepäilyn. Verikokeet bakteeriviljelyä varten ja näytteet selkäydinnesteestä osoittavat vakavan infektion olemassaolon.

Hoitona antibiootit

Potilas voi olla vakavasti sairas ja hänet on silloin hoidettava sairaalassa. Hoito tehdään antibiooteilla. Hoito kestää vähintään kolme viikkoa, joskus kuusi viikkoa tai kauemmin. Yleensä tarvitaan muuta tehohoitoa nesteen ja ravinnon antamisena suoraan vereen.

Miten listerioosi ehkäistään?

Yleiset suositukset:

• Kypsennä kaikki liha ja kala kauttaaltaan.
• Pese kaikki tuoreet vihannekset huolellisesti ennen syömistä.
• Pese raakana syötävät juurekset huolellisesti sekä ennen että jälkeen kuorimisen.
• Säilytä kypsentämätön liha ja kala erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruuista ja valmisruuista.
• Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä kypsentämättömiä elintarvikkeita.
• Säädä jääkaapin lämpötila riittävän kylmäksi. Useimmille elintarvikkeille sopiva lämpötila on alle +6 °C. Kalatuotteille turvallinen lämpötila on kuitenkin enintään +3 °C.
• Älä käytä viimeisen käyttöpäivän ohittaneita tuotteita.
• Käytä avatut tuotteet mahdollisimman pian.

Lisäksi suositukset riskiryhmille:

Riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden on hyvä välttää alla mainittuja elintarvikkeita ja kuumentaa kaikki ruoka huolellisesti ennen syömistä. Myös ravintoloissa syödessä on hyvä kiinnittää huomiota alla oleviin suosituksiin.

• Syö vain kunnolla kuumennettuja liha- ja kalatuotteita.
• Älä juo pastöroimatonta maitoa tai syö siitä valmistettuja tuotteita.
• Vältä myös pastöroidusta maidosta valmistettuja pehmeitä juustoja. Ruoanlaitossa kuplivan kuumaksi kuumennetut juustot ovat turvallisia. Kovissa juustoissa listeria ei pysty lisääntymään.
• Kuumenna kaikki pakastevihannekset ennen käyttöä.
• Kuumenna kiehuvan kuumaksi kertaalleen jäähdytetyt, uudelleen kuumennettavat ruuat.
• Kuumenna myös valmisruoat kiehuvan kuumaksi ennen syömistä.
• Käytä tai pakasta sellaisenaan syötävät tuotteet hyvissä ajoin ennen viimeistä käyttöpäivää.

Ennuste

Varhainen antibioottihoito on ratkaiseva selviytymiselle ilman aivovauriota. Sairauden kokonaiskuolleisuusaste on hoidosta huolimatta noin 20–30 %.

Raskauden aikainen infektio on useimmissa tapauksissa hyvänlaatuinen sairaus sekä äidille ja sikiölle. Tauti voi mennä ohi ilman erityistä hoitoa, mutta se voi myös johtaa vakavaan sikiöinfektioon.

Lähteet: Medibas, Evira, Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto