Aivotulehdus on useimmiten viruksen aiheuttama – toipuminen on hidasta
Aivotulehdus on hitaasti paraneva tauti, joka saattaa aiheuttaa etenkin iäkkäämmille neurologisia jälkioireita.
Suomessa todetaan vuosittain noin 500 aivotulehdusta eli enkefaliittia. Tauti on useimmiten viruksen aiheuttama. Enkefaliittia havaitaan kaikissa ikäryhmissä, mutta sitä esiintyy yleisimmin lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Yleisimpiä aiheuttajia ovat herpesvirukset, puutiaisenkefaliittivirus ja enterovirukset, ja erityisesti herpes simplex -viruksen tiedetään harvinaisissa tapauksissa voivan johtaa aivotulehdukseen. Myös influenssaan voi liittyä aivotulehdus. Bakteereista aivotulehduksia aiheuttavat mykoplasma, listeria, borrelia sekä tuberkuloosibakteeri ja alkueläimistä toksoplasma. Kahdessa kolmasosassa tapauksista aiheuttajaa ei tunnisteta.
Herpes simplex -virus voi aiheuttaa pysyviä aivovaurioita tai jopa kuoleman, mutta riskiä voidaan pienentää merkittävästi aikaisella viruslääkehoidolla. Borrelian aiheuttamalta aivokuumeelta voi suojautua rokotteella, jota THL suositteleekin sellaisilla alueilla asuville ja oleileville, missä tautia on tavattu.
Tunnistaminen ja hoito
Aivotulehdus muistuttaa oireiltaan aivokalvotulehdusta, mutta se on yleensä aluksi oireiltaan vähemmän dramaattinen. Yleisiä oireita ovat kohtalainen kuume, päänsärky, huimaus ja velttous. Vakavammissa tapauksissa sairastuneelle voi kehittyä persoonallisuuden muutoksia, sekavuutta ja alentunutta tietoisuuden tasoa. Joissakin tapauksissa esiintyy kouristuksia ja halvauksia. Usein samaan aikaan aivokalvotulehduksen kanssa on merkkejä muun muassa niskan ja selän jäykkyydestä.
Aivotulehduksen diagnoosi tehdään taudin oireiden, aivojen magneetti- tai tietokonekerroskuvauksen sekä aivosähkökäyrän (EEG:n) perusteella. Selkäydinnestettä voidaan tutkia geenitestein ja viljelyllä.
Aivotulehduksen hoitoon käytetään asikloviiria, kun aiheuttaja on Herpes simplex- tai vesirokkovirus, ja influenssalääkkeitä, kun aiheuttaja on influenssavirus. Muiden virusten aiheuttamiin aivotulehduksiin ei ole lääkettä.
Toipuminen voi viedä useita kuukausia, mutta suurin osa toipuu täysin. Iäkkäät eivät toivu etenkään herpesviruksen aiheuttamasta taudista yhtä hyvin kuin nuoret. Joka kymmenes yli 50-vuotias on kuolemanvaarassa ja joka kolmannelle jää neurologisia jälkioireita.
Faktaa
- Aivotulehdus on aivokudoksen tulehdus.
- Aivotulehduksen yhteydessä voi esiintyä kohtalaisen kuumeen, päänsäryn, huimauksen ja velttouden kaltaisia oireita.
- Virus on yleisin aivotulehduksen syy, ja se on yleensä vähemmän vakava tauti kuin aivokalvotulehdus.
Artikkelissa asiantuntijana Bjørn Waagsbø, infektiotautiosaston ylilääkäri, St. Olavs Hospital, Trondheim.
Muu lähde: Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock
-
Kurkunkansitulehdusta tavataan yhä aikuisilla
Harvinaistunut kurkunkansitulehdus on aina sairaalahoitoa vaativa tila.
-
Jäykkäkouristus on harvinainen, mutta vaarallinen
Useampi kuin yksi kymmenestä jäykkäkouristuspotilaasta kuolee. Rokotusohjelman ansiosta tauti on onneksi hyvin harvinainen.
-
Kaasukuolio on huonosti tunnistettu ja nopeasti kehittyvä infektio
Veriteitse leviävä sairaus voi kehittyä läpäisevän vamman tai leikkauksen seurauksena, mutta joskus myös ilman ulkoista syytä.
-
Hepatiitti B tarttuu veren välityksellä tai yhdynnässä – rokote antaa elinikäisen suojan
Hepatiitti B -infektio on oireeton noin puolella tartunnan saaneista aikuisista. Harvoissa tapauksissa tartunnan saanut jää kroonisesti viruksen kantajaksi.