Virus on yleinen vatsataudin aiheuttaja – tauti tarttuu helposti
Tietoa | Vatsatauti

Virus on yleinen vatsataudin aiheuttaja – tauti tarttuu helposti

Eri virusten aiheuttama vatsatauti on yleinen ripulin ja oksentelun syy. Tauti kestää yleensä muutamasta päivästä viikkoon, ja se tarttuu helposti.


Julkaisupäivä: 19.12.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Tietoa virusten aiheuttamasta vatsataudista:

  • Eri virusten aiheuttama vatsatauti on yleinen ripulia ja oksentelua aiheuttavan suolistoinfektion syy.
  • On olemassa joukko viruksia, jotka voivat aiheuttaa ripulia ja oksentelua.
  • Useimmissa tapauksissa tartunnan saamisesta taudin puhkeamiseen kuluu 12–72 tuntia.
  • Lapset ovat erityisen alttiita vatsataudille, koska heidän puolustusjärjestelmänsä on kehittymättömämpi kuin aikuisilla.
  • Vatsatauti on useimmille vaaraton sairaus, joka menee ohi 3–7 päivän kuluessa.
  • Yksi mahdollinen ongelma vatsataudissa on nestehukasta johtuva kuivuminen.

Mikä on virusten aiheuttama vatsatauti?

Viraali gastroenteriitti eli suolistotulehdus on yleinen syy ripuliin ja oksenteluun. Infektioon voivat sairastua kaikki ikäryhmät, mutta se on vakavin pikkulapsilla (esiintyy harvoin alle kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla). Kuten flunssa, suoliston virusinfektio on yleisin talvella, mutta sitä esiintyy kaikkina vuodenaikoina.

On olemassa joukko viruksia, jotka voivat aiheuttaa ripulia ja oksentelua. Tärkein aiheuttaja on rotavirus, joka aikaansaa 1–3-vuotiaille lapsille kuumetta ja voimakasoireista ripulia ja oksentelua. Toinen tärkeä virusryhmä ovat adenovirukset, joita esiintyy tasaisemmin ympäri vuoden. Kolmas ja uusin tulokas on kalikivirusryhmä. Kalikivirusten aiheuttama tauti on yleinen myös aikuisilla ja usein kyse on nopeasti ohimenevästä oksentelutaudista.

Jotkut virukset aiheuttavat ennen kaikkea pahoinvointia ja oksentelua, kun taas toiset aiheuttavat pääasiassa ripulia. Yleisin on kuitenkin molempien yhdistelmä. Eri virustyypit eroavat toisistaan myös siinä, kuinka kauan aikaa kuluu tartunnasta taudin puhkeamiseen. Useimmissa tapauksissa se kestää yhdestä kolmeen päivää, mutta sekä pidempiä että lyhyempiä aikavälejä esiintyy.

Tauti voi kestää viikon ajan. Oksentelutaipumus menee yleensä ohi päivässä tai kahdessa, kun taas ripuli kestää yleensä hieman kauemmin.

Vatsatauti tarttuu helposti

Vatsaflunssan aiheuttava virus tarttuu yleensä infektion saaneiden henkilöiden ulosteen tai oksennuksen kautta. Käsien pesun laiminlyöminen wc-käynnin jälkeen voi levittää infektion toisiin. Erityisesti norovirusinfektioissa, jotka ovat yleinen syy taudin puhkeamiseen sairaaloissa, oksentelun yhteydessä saatu tartunta on yleinen.

Viruksen aiheuttama vatsatauti on hyvin tarttuva. Ympäristöissä, joissa on paljon ihmisiä, kuten päiväkodissa ja sairaaloissa, tauti leviää nopeasti moniin ihmisiin. Lapset ovat lisäksi erityisen alttiita vatsataudille, koska heidän puolustusjärjestelmänsä on kehittymättömämpi kuin aikuisilla. Suomessa lasten vatsatauti on yleensä nimenomaan viruksen aiheuttama, ja bakteerien, kuten salmonellan, aiheuttamat ripulit ovat lapsilla harvinaisia.

Miten vatsatautia hoidetaan?

Vatsatauti on useimmille vaaraton sairaus, joka menee ohi muutaman päivän kuluessa. Yksi mahdollinen ongelma on kuitenkin kuivuminen. Paljon nestettä poistuu niin oksentelun kuin ripulinkin mukana, ja lisäksi ruokahalu ja jano heikkenevät taudin aikana. Kuivuminen voi aiheuttaa vakavia ongelmia, erityisesti alle kahden vuoden ikäisille lapsille sekä ikääntyneille.

Kuivumisen välttämiseksi on tärkeää juoda paljon. Pienet virtsamäärät ja tumma virtsa ovat merkkejä siitä, että et saa riittävästi nestettä. Pikkulasten kuivuminen voi myös näkyä lapsen voimattomuutena ja velttoutena, ja mahdollisesti ärtyneisyytenä.

Tärkein osa hoitoa on nesteen saaminen. Seuraavat neuvot voivat auttaa vatsataudissa:

  • Suurin virhe on välttää nestettä ja ruokaa.
  • On suositeltavaa juoda pieniä määriä nestettä kerrallaan, noin 5 ml, mutta juo usein – se voi auttaa hieman myös pahoinvointiin!
  • Pikkuvauvoja tulee imettää mahdollisimman usein, mutta taudin vuoksi heillä ei ehkä ole voimia saada juotua tarpeeksi maitoa. Silloin on annettava pieniä nestemääriä usein ruiskulla, pullosta tai lusikalla.
  • Apteekista voi ostaa erityisiä nesteen korvikkeita, jotka myös korvaavat kehon suolan ja sokerin tarvetta. Niitä voi hyvin käyttää, koska niiden suolojen koostumus on oikea.
  • Tärkeintä on kuitenkin saada nestettä. Lasten pitää siksi antaa juoda sitä mitä he haluavat. Makeita juomia, kuten virvoitusjuomia ja laimentamattomia mehuja, on vältettävä mahdollisuuksien mukaan, koska ne lisäävät nesteen määrää suolistossa ja voivat pahentaa ripulia. Mikään ei estä lasta juomasta maitoa. Jos nestekorvikkeita ei voida käyttää, pienet määrät suolakeksejä tai vastaavia voivat olla hyvä lisä.
  • Jos sairastunut ei pysty syömään juurikaan ruokaa lyhyen jakson aikana, siitä ei ole vaaraa, mutta parannut nopeammin, jos jatkat syömistä, vaikka oksennatkin. Tavallisen ruoan syömiselle vähän pienempinä määrinä ei ole mitään estettä. Helposti sulavaa ruokaa kuten jogurttia, keittoja, keksejä, raastettua omenaa ja vastaavaa voi olla helpompi syödä. Aikuisille: savukkeita, kahvia ja alkoholia on vältettävä sairauden aikana.

Milloin on hakeuduttava lääkäriin?

  • Ripuloiva lapsi on alle puolivuotias.
  • Ripuli tai oksentelu on yhtämittaista.
  • Kotihoito ei onnistu (lapsi ei juo tai oksentaa kaiken).
  • Ulosteessa on verta.
  • Lapsi väsähtää.
  • Ripulointi jatkuu yli kolme vuorokautta.
  • Punnituksen perusteella paino laskee.
  • Ripuliin liittyy korkea kuume (yli 39 C°).
  • Ripulitartunta on saatu etelänmatkalla.

Kun on vakavan kuivumisen merkkejä, verta ulosteessa tai voimakasta vatsakipua, voidaan tarvita sairaalahoitoa. Sairaaloissa nestehukka voidaan tehokkaasti korvata nesteytyksellä. Sairaalahoitoa tarvitaan kuitenkin suhteellisen harvoin.

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja