Verenmyrkytys eli sepsis uhkaa henkeä

Verenmyrkytys eli sepsis on vakava sairaus, jossa bakteerit ovat päässeet verenkiertoon ja jossa infektio on levinnyt moniin kehon elimiin. Se johtaa usein vaikeisiin kuumekohtauksiin ja vilunväristyksiin, ja yleiskunto heikkenee huomattavasti suhteellisen nopeasti.

Sepsis on syynä suureen osuuteen sairaalahoitoon joutumisia. Suomessa havaitaan vuosittain veriviljelyissä noin 15 000 tapausta, joissa verestä löytyy bakteereita.

Sepsiksen voi saada useista eri bakteereista

Sepsis johtuu veren bakteeri-infektiosta. Useat eri bakteerit voivat aiheuttaa sepsiksen. Bakteerit leviävät lähes aina vereen jostakin kehossa sijaitsevasta alkuperäispaikasta. Se voi olla suuri paise, haavainfektio, verisuonikatetri tai infektio hengitysteissä, virtsatiehyissä/sukuelimissä tai vatsan alueen elimissä.

Vakava taustalla oleva sairaus voi myös olla sepsiksen syynä. Tämä koskee potilaita, joille on annettu suuria annoksia solumyrkkyjä tai puolustuskykyä heikentäviä lääkkeitä, ikääntyneitä, diabeetikkoja, potilaita, joilla on vaikea syöpäsairaus ja kroonisia munuais- ja maksasairauspotilaita.

Miten sepsis diagnosoidaan?

Sairaus ilmenee yleensä kirurgisen toimenpiteen yhteydessä, sitä edeltäneen infektion yhteydessä ja/tai yleiskunnoltaan selvästi heikentyneellä potilaalla. Sepsispotilaat ovat usein sairaalapotilaita tai joutuvat sinne välittömästi, kun sairautta epäillään.

Verenmyrkytys tunnistetaan viljelemällä bakteeri verestä. Perusnäytteenotto sisältää kaksi lyhyin välein otettavaa kymmenen millilitran verinäytettä. Kun bakteeri kasvaa, usein noin vuorokauden kuluttua, saadaan ensin selville näytteen värjäystulos. Se antaa arvokasta tietoa oikean antibioottihoidon valitsemiseksi. Valintaa auttaa tieto siitä, onko bakteeri muodoltaan kokki vai sauva, värjäytyykö se Gram-värjäyksellä siniseksi vai punaiseksi ja esiintyvätkö bakteerit viljelmässä ryhminä, ketjuina vai pareittain.

Hoitona annetaan antibiootteja

Hoidon tavoitteena on poistaa infektio ja estää komplikaatiot. Pääasiallinen hoito on suoraan vereen eli suonensisäisesti annettavat antibiootit. Potilas on kuitenkin yleensä niin vakavasti sairas, että monia muitakin toimenpiteitä tarvitaan. Hoidon kesto riippuu infektion vakavuudesta. Kohtalaisen vaikeaan sairauteen annetaan hoitoa 10–14 vuorokauden ajan. Vakava sairaus voi vaatia 3–4 viikon mittaisen tai pidemmän hoidon.

Antibioottihoidon lisäksi on tärkeää huolehtia elintoimintojen ylläpitämisestä. Tärkeimmät keinot ovat riittävä nesteen antaminen suoneen verenpaineen säilyttämiseksi, veren hyytymisjärjestelmästä huolehtiminen, riittämättömän munuaistoiminnan korvaaminen dialyysihoidoilla sekä hengityksen avustaminen. Ääritilanteissa koko ihmisen verimäärä voidaan hapettaa laitteessa kierrättäen veri kehon ulkopuolella.

Ennuste

Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat ennustetta. Nykyhoidoilla noin 85 prosenttia potilaista selviää.

Sepsis on lähtökohtaisesti tappava, mutta nykyaikaisilla hoidoilla säästetään monia ihmishenkiä. Iäkkäillä potilailla on luonnollisista syistä suurin riski menehtyä, samoin kuin heillä, joiden terveys on samanaikaisesti heikentynyt muiden sairauksien vuoksi.

Sepsis voi johtaa monielinvaurioon, jonka hoito on vaativaa, ja heikentää ennustetta huomattavasti. Useita vakavia komplikaatioita voi syntyä: verenkiertohäiriöt, veren hyytymishäiriöt, joissa on suurten verenvuotojen riski, munuaisten vajaatoiminta, veren happamuustason lasku ja keuhkojen vajaatoiminta. Jos monielinvaurioksi kutsuttu reaktio käynnistyy, kuoleman todennäköisyys on 70 prosenttia, hoidettiinpa miten tahansa.

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto