Flunssa vai influenssa? Tunnista taudit
Tietoa | Flunssa

Flunssa vai influenssa? Tunnista taudit

Flunssa ja influenssa menevät monelta puheessa sekaisin, mutta kyseessä ovat eri taudit. Hoito on molemmissa yleensä sama.


Julkaisupäivä: 17.12.2018
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Kurkku on karhea, päätä pakottaa ja kuume on nousussa. Mistä tietää, onko kyseessä ympäri vuoden tavattava flunssa vai kausittain talvella esiintyvä influenssa?

Influenssan ja flunssan oireissa on yleensä eroja, mutta pelkästään niiden perusteella ei voi satavarmasti päätellä, kumpi tauti on kyseessä. Influenssa alkaa tavallisesti rajuna nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Lisäksi voi esiintyä kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta, kuten tavallisessa nuhakuumeessa, mutta nuha ei ole influenssan keskeinen oire. Lapsilla saattaa lisäksi olla maha- ja suolisto-oireita.

Flunssan oireet painottuvat enemmän ylähengitysteihin eli alkuun esiintyy kurkkukipua, jota seuraa tukkoinen ja vuotava nenä. Flunssassa esiintyy usein yskää muutaman päivän kuluttua oireiden alkamisesta. Kuume voi nousta, mutta tavallisempaa on korkeintaan pieni lämpö, vaikka olo voi tuntua kuumeiselta.

Tauteja ei voi erottaa toisistaan täysin varmasti ilman laboratoriotestiä, mutta pelkän testin takia ei ole tarpeellista hakeutua lääkäriin.

Ehkäise hyvällä hygienialla

Molemmat taudit tarttuvat kosketus- ja pisaratartuntana eli ne leviävät helposti suljetuissa tiloissa, kuten kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa liikennevälineissä. Paras ehkäisykeino on hyvä hygienia eli käsien ahkera peseminen ja oikeanlainen yskiminen: kädet kannattaa pestä lämpimällä vedellä ja saippualla ja yskiä pitäisi nenäliinaan, hihaan tai käsivarteen eikä suoraan käsiin.

Vuosittain otettava influenssarokote on paras suoja influenssaa vastaan, mutta flunssalta se ei suojaa. Parhaimmillaan se torjuu

  • terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä
  • lapsilla 5-8 influenssaa kymmenestä
  • ikääntyneillä joka toisen influenssan.

Influenssarokote vähentää

  • influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja
  • vakavan influenssan ilmaantuvuutta
  • jälkitauteja, kuten korvatulehduksia, keuhkokuumeita ja keuhkoputkentulehduksia
  • influenssatartuntoja: kun ei sairastu, ei tartuta muita.

Rokotteen suojateho vaihtelee vuodesta toiseen, mutta suurin osa rokotetuista välttää influenssatartunnan. Jos kuitenkin sairastuu, oireet ovat yleensä lievempiä.

Hoitoa oireisiin

Niin flunssan kuin influenssankin hoito on ennen kaikkea oireenmukaista: lepoa, paljon nestettä ja särkylääkkeenä parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Tukkoiseen nenään voi tarvittaessa käyttää avaavaa suihketta.

Influenssan hoitoon on saatavilla influenssavirusten lisääntymistä estäviä lääkkeitä. Lääkkeet saattavat lyhentää taudin kestoa lieventää sen vaikeusastetta, ja ne pitäisi ottaa 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta parhaan tehon saamiseksi. Influenssalääkitystä suositellaan erityisesti riskiryhmille.

Milloin lääkäriin?

Jos kuuluu riskiryhmiin eli on raskaana tai on jokin pitkäaikaissairaus kuten astma, diabetes, sydänsairaus tai jokin vastustuskykyä alentava sairaus, lääkäriin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos epäilee tartuntaa. Myös pikkulapsen kohdalla kannattaa kysyä neuvoa lääkäriltä.

Lääkäriin on lisäksi syytä hakeutua, jos tauti on korkeakuumeinen, jos yleisvointi on huonompi kuin mihin on flunssassa tottunut tai jos oireet palaavat ensin lievityttyään.

Niin flunssaan kuin influenssaankin voi liittyä jälkitauteja, jotka vaativat usein lääkärin hoitoa. Tavallisia jälkitauteja ovat esimerkiksi poskiontelotulehdus tai keuhkoputkentulehdus.

Lähteet: THL, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja