E. coli -tartunta voi aiheuttaa ärhäkän ripulin
Tietoa | Vatsatauti

E. coli -tartunta voi aiheuttaa ärhäkän ripulin

Vakava E. coli -infektio on sairaus, jota ei tavata Suomessa kovin usein. Infektio on useimmissa tapauksissa vaaraton, mutta harvinaisissa tapauksissa se voi aiheuttaa vakavampia seurauksia.


Julkaisupäivä: 6.11.2018
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

E. coli (Escherichia coli) on yleisnimitys bakteeriryhmälle, jota esiintyy normaalisti suurina määrinä eläinten ja ihmisten suolistossa. Bakteerit edistävät ruoansulatusta ja auttavat estämään vaarallisten bakteerien kiinnittymisen suolistoon.

On kuitenkin olemassa joitakin niin kutsuttuja suolistopatogeenisia E. coli -bakteerin variaatioita, joilla on sairauksia aiheuttavia ominaisuuksia. Nämä E. coli -bakteerin alaryhmät aiheuttavat ripulitauteja.

Tunnetko E. coli -infektion eri tyypit?

Bakteerit osoitetaan ripulipotilaiden ulostusnäytteistä. Viisi eri tyyppistä sairauksia aiheuttavaa E. coli -bakteeria voidaan erottaa toisistaan:

EHEC: Enterohemorraginen E. coli on yleinen kaikissa teollisuusmaissa. Alaryhmää O157:H7 on myös kutsuttu hampurilaisbakteeriksi, Yhdysvalloissa hampurilaisista puhjenneen tartunnan mukaan. Se aiheuttaa vatsakipuja ja ripulia, usein veristä, mutta ei nosta usein kuumetta tai vain matalaa kuumetta. Se voi myös harvoissa tapauksissa, erityisesti lapsilla, johtaa munuaissairauksiin ja munuaisten vajaatoimintaan (hemolyyttiseen ureemiseen oireyhtymään).

EIEC: Enteroinvasiivinen E. coli on yleinen matalan tulotason maissa ja sitä esiintyy vain satunnaisesti Suomessa, matalan tulotason maihin tehtyjen matkojen jälkeen.

EPEC: Enteropatogeeni E. coli esiintyy myös laajalti matalan tulotason maissa ja yksi yleisimmistä syistä näiden maiden väestön suolistobakteeritartuntoihin.

ETEC: Enterotoksinen E. coli on yleinen syy lasten ripuliin matalan tulotason maissa ja yksi tärkeimmistä turistiripulin syistä.

Kuinka yleisiä E. coli -infektiot ovat?

Ripulia aiheuttavat suolistoinfektiot ovat suuri ongelma matalan tulotason maissa. Erityisesti lapset ovat alttiita infektioille, ja kun terveydentila alun alkaen on huono, tällaiset infektiot voivat pahimmillaan olla kohtalokkaita. Suomessa ja muissa teollisuusmaissa E. coli -infektioiden esiintyvyys on alhaisempi, ja ne ovat useimmissa tapauksissa vaarattomia.

Suomessa EHEC-bakteeria todetaan vuosittain muutamassa prosentissa nautoja muutamalla nautatilalla. Elintarvikkeissa bakteeria on todettu lähinnä yksittäistapauksina jäljitettäessä EHEC-bakteeriin sairastuneen ihmisen tartunnanlähdettä.

Ei saa hoitaa antibiootein

Itse bakteerille ei ole olemassa hoitoa. Antibiootteja ei saa käyttää, sillä niillä ei ole vaikutusta ja ne voivat myös pahentaa taudin kulkua. Infektiot ovat niin sanotusti itserajoittuvia eli ne menevät ohi ilman hoitoa, vaikka tauti voi joissakin tapauksissa kestää useita viikkoja.

Ripuli johtaa lisääntyneeseen nestehukkaan suolistossa. Tärkein hoito on korvata nestehukka runsaalla juomisella. Joskus oireet voivat olla niin vakavia, että potilas joudutaan ottamaan sairaalahoitoon suonensisäiseen nesteytykseen.

Harvinaiset EHEC-infektion jälkeiset munuaisten vajaatoimintatapaukset vaativat sairaalahoitoa, ja kriittisimmän vaiheen aikana voidaan joutua antamaan keinomunuaishoitoa (dialyysia).

Miten tartuntaa voi ehkäistä?

Tartunta tapahtuu bakteerien siirtyessä eläimistä ihmisiin ja saastuneen ruoan tai juoman välityksellä.

  • Kädet tulee pestä, kun aletaan laittaa ruokaa.
  • Kädet tulee pestä myös aina multaisten juuresten tai raakojen kasvisten käsittelyn jälkeen.
  • Kasviksille ja muille elintarvikkeille tulee olla omat leikkuulaudat ja veitset, tai raakojen kasvisten käsittelyssä käytetyt välineet tulee pestä huolellisesti, kun siirrytään käsittelemään muita elintarvikkeita.
  • Juurekset tulee pestä huolellisesti ennen ja jälkeen kuorimisen.
  • Kaikki vihannekset tulee aina pestä ennen käyttöä.

Lähteet: Medibas, Evira, THL
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja