Influenssa – tunnista oireet ja hoida oikein
Tietoa | Flunssa

Influenssa – tunnista oireet ja hoida oikein

Influenssaepidemioita esiintyy usein talvikuukausina, ja kova tauti voi kaataa sänkyyn useiksi päiviksi.


Julkaisupäivä: 14.12.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Influenssa on influenssaviruksen aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Tauti esiintyy usein epidemioina, mikä tarkoittaa, että tiettynä ajankohtana suuri määrä väestöstä on sairaana. Tällaisia epidemioita esiintyy lähes joka vuosi talvikuukausina, joulukuun lopusta maaliskuun alkupuolelle.

Ei välttämättä aiheuta nuhaa

Sairaus näkyy yleensä heikentyneenä yleiskuntona, väsymyksenä, kuumeena, kuivana yskänä, päänsärkynä sekä lihas- ja nivelkipuina. Nuha ja kurkkukipu eivät myöskään ole harvinaisia. Muutaman päivän kuluttua yskä voi helpottua. Huonoa ruokahalua, vatsakipuja ja mahdollista oksentelua esiintyy, erityisesti lapsilla.

Taudin aiheuttaa virus

Taudin aiheuttaa A- tai B -viruksen aiheuttama virusinfektio. Infektio ärsyttää ja vahingoittaa hengitysteiden limakalvoja. Virus leviää veren mukana elimistön muihin osiin ja aiheuttaa siksi lihaskipuja ja kuumetta. Koska viruksella on suuri muuntautumiskyky, joka vuosi ilmestyy uusi muunnos. Tämä johtaa siihen, että rokote on rakennettava uudelleen joka vuosi.

Tartunnan riski on suurempi, jos yleiskunto on heikentynyt tai jos on tekemisissä influenssaan sairastuneiden henkilöiden kanssa. Itämisaika eli aika tartunnan saamisesta sairastumiseen on yhdestä neljään päivää. Muita voi tartuttaa noin päivää ennen taudin oireiden ilmenemistä ja viisi päivää siitä eteenpäin. Tartunta leviää pisaratartuntana hengitysteistä yskiessä, aivastaessa ja lähikosketuksessa keskustellessa.

Diagnoosia ei välttämättä tarvitse varmistaa

Influenssan oireet ovat tyypillisiä, ja erityisesti kuume yhdessä lihas- ja nivelkipujen kanssa erottaa taudin vaarattomammista flunssista. Lääkärikään ei kuitenkaan kykene ilman laboratoriotestejä varmasti erottamaan influenssaa flunssasta.

Diagnoosi voidaan vahvistaa ottamalla näyte nielun yläosasta nenän kautta. Koe analysoidaan osoittamalla viruksen perimä. Influenssakokeita otetaan yleensä vain silloin, kun diagnoosista on suuri epävarmuus, tai jos on tarpeellista vahvistaa meneillään oleva epidemia.

Lepoa ja juomista

Lepo on tärkeää, jotta keholla on mahdollisuus palautua. Korkeassa kuumeessa on tärkeä saada paljon nestettä. Muutoin influenssaa hoidetaan kuten tavallista flunssaa. Influenssaa sairastava lapsi voi palata päiväkotiin tai kouluun, kun kuume on poissa ja yleiskunto sen sallii.

Yleensä oireita helpottamaan käytetään kuumetta alentavia ja kipua lievittäviä lääkkeitä (parasetamolia tai ibuprofeenia). Lääkkeet eivät lyhennä taudinkulkua. Antibiootit auttavat vain bakteereja vastaan, ja niillä ei siksi ole vaikutusta influenssavirusta vastaan.

Yleensä influenssaa sairastavat ihmiset eivät tarvitse antiviraalista lääkettä eli lääkettä varsinaista influenssavirusta vastaan. Antiviraalisia lääkkeitä suositellaan ainoastaan riskiryhmiin kuuluville henkilöille, joilla on epäilty tai vahvistettu influenssa tai jotka ovat vakavasti sairaita niin että se vaikuttaa esimerkiksi hengitykseen tai verenkiertoon. Antiviraalinen lääkitys on aloitettava sairauden mahdollisimman varhaisessa vaiheessa parhaan vaikutuksen saamiseksi.

Rokotus pitää ottaa vuosittain

Influenssarokote ehkäisee tautia, mutta se on otettava joka syksy. Riskiryhmät saavat maksuttoman rokotteen:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö
  • Raskaana olevat
  • Kaikki 65 vuotta täyttäneet
  • Kaikki 6 kk – 6 vuoden ikäiset lapset
  • Sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
  • Vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri
  • Asepalveluksensa aloittavat

Rokotteen arvioidaan antavan noin 60–90-prosenttisen suojan. Jos sairastuu ja on rokotettu, taudinkulku on yleensä lievempi kuin rokottamattomilla. Kroonisista sairauksista kärsiville henkilöille se on tärkeä vaikutus, joka voi estää vakavan taudinkulun ja kuolemantapaukset.

Paranee yleensä parin viikon sisällä

Influenssaan sairastuneet paranevat yleensä viikon tai kahden kuluessa, usein kuume on korkea ensimmäisellä viikolla. Väsymys ja yskä kestävät usein kauemmin kuin kaksi viikkoa. Ei ole harvinaista, että voi mennä muutama viikko ennen kuin on jälleen hyvässä kunnossa.

Riskiryhmät, kuten potilaat, joiden immuunipuolustus on heikentynyt, joilla on sydän- ja keuhkosairauksia sekä vanhukset, voivat saada komplikaatioita muiden infektioiden muodossa. Keuhkokuume on yleisin komplikaatio. Näissä tapauksissa voi olla sairaalahoidon tarvetta.

Useimmilla influenssa sujuu ilman komplikaatioita, vaikka oireet voivat taudin aikana olla merkittäviä.

Tietoa influenssasta

  • Influenssa on influenssaviruksen aiheuttama hengitysteiden tulehdus.
  • Heikentynyt yleiskunto, väsymys, kuume, kuiva yskä, päänsärky sekä lihas- ja nivelkivut ovat yleisiä. Nuha ja kurkkukipu eivät myöskään ole harvinaisia.
  • Taudin aiheuttaa A- tai B-viruksen aiheuttama virusinfektio. Infektio ärsyttää ja vahingoittaa hengitysteiden limakalvoja.
  • Influenssan oireet ovat tyypillisiä, ja siihen liittyy usein korkea kuume ja lihaskipuja. Lääkärikään ei kuitenkaan kykene ilman laboratoriotestejä erottamaan influenssaa flunssasta.
  • Lepo on tärkeää, jotta keholla on mahdollisuus palautua. Korkeassa kuumeessa on tärkeä saada paljon nestettä. Yleensä käytetään kuumetta alentavia ja kipua lievittäviä lääkkeitä (parasetamolia tai ibuprofeenia).
  • Yleensä influenssasta parantuu viikon tai kahden kuluessa. Väsymys ja yskä kestävät usein pidempään.

Tiedot on tarkastanut: Anna Nager, lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja