Kuukautishäiriöitä, aknea, karvankasvua – onko outojen oireiden takana PCOS?
Tietoa | Naiset

Kuukautishäiriöitä, aknea, karvankasvua – onko outojen oireiden takana PCOS?

Munasarjojen monirakkulatauti eli PCOS on naisten tavallisin hormonihäiriö, josta kärsii jopa viidennes naisista. Oireyhtymä huomataan usein vasta, kun naisella on vaikeuksia tulla raskaaksi.


Julkaisupäivä: 14.3.2018
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

PCOS (polycystic ovarian syndrome) eli munasarjojen monirakkulatauti on oireyhtymä, jota esiintyy 10–18 prosentilla naisista. Moni kärsii siitä tietämättään, ja tauti todetaan usein silloin, kun nainen ei yrityksistä huolimatta tule raskaaksi.

Kysyimme Terveystalon naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriltä Sari Ahonkalliolta, mistä munasarjojen monirakkulataudissa on kyse.

Mikä aiheuttaa PCOS:n?

Taudin syntymekanismia ei tunneta, mutta sekä perintö- että ympäristötekijöiden arvellaan vaikuttavan taudin syntymiseen. Yli puolet PCOS-naisista on ylipainoisia, usein nuoresta saakka.

– Tiedetään, että neljäsosalla PCOS:ää sairastavien naisten äideistä on myös PCOS. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka usein PCOS:ää sairastavan naisen lapsi saa oireyhtymän, Ahonkallio sanoo.

Australialaisyliopiston tutkimus antaa viitteitä siitä, että toisin kuin pitkään on luultu, monirakkulataudin syy ei löytyisikään munasarjoista. Tutkijaryhmä poisti hiiriltä mieshormoneihin reagoivat androgeenireseptorit joko aivoista tai munasarjoista.

Hiirille, joiden androgeenireseptorit poistettiin aivoista, ei kehittynyt munasarjojen monirakkulatautia. Sairastuminen oli mahdollinen, kun reseptorit poistettiin munasarjoista. Tästä tutkijaryhmä päätteli, että tauti syntyisikin munasarjojen sijaan aivoissa. Tämä puolestaan voi avata uusia näkökulmia hoidon kehittämiseen.

Kuinka yleinen oireyhtymä on?

PCOS:ä esiintyy arvioiden mukaan 10–18 prosentilla naisista ja se on naisten tavallisin hormonitoiminnan häiriö.

– Sitä mukaa, kun lihavuus yleistyy, myös PCOS yleistyy. Tauti aiheuttaa noidankehän, sillä PCOS:ään kuuluu insuliiniresistenssi, joka lisää keskivartalolihavuutta. Keskivartalolihavuus lisää puolestaan insuliiniresistenssiä.

Miten oireyhtymä todetaan?

Tautia epäillään oireiden ja gynekologisen tutkimuksen perusteella. Diagnoosin saamiseksi kahden tekijän kolmesta täytyy täyttyä:

  1. Tutkimuksessa munasarjoista paljastuu rakkularakenne. Kriteerinä on 12 rakkulaa munasarjaa kohden, mutta nykytiedon mukaan määrä on liian matala. Yli 20 munarakkulaa olisi tarkempi kriteeri, sillä terveellä nuorella naisella voi olla 12 rakkulaa per munasarja.
  2. Naisella on miestyyppistä karvankasvua tai verikokeen perusteella todettu hyperandrogenismi eli mieshormonien liikatuotanto.
  3. Naisella on kuukautishäiriöitä.

Taudista esiintyy eri vaikeusasteita. Joillain oireet voivat olla lieviä, mutta joillain täyttyvät kaikki kriteerit. Tällöin puhutaan taudin vaikeasta esiintymismuodosta.

verikoe

Miten PCOS oireilee?

Liiallinen mieshormonituotanto aiheuttaa karvankasvua esimerkiksi kasvojen alueelle, vatsaan, rintojen väliin tai selkään. Monella on myös aknea. Usein oireyhtymään sairastuneella naisella on joko epäsäännölliset kuukautiset tai kuukautiset puuttuvat kokonaan.

– Monella PCOS-naisella kuukautiset säännöllistyvät neljänkympin paikkeilla, vaikka muut oireet eivät häviäisikään. Tämä johtunee siitä, että munasarjojen toiminta hiipuu ja rauhoittuu iän myötä, joten myös rakkuloiden määrä voi vähentyä.

Yli puolet PCOS-naisista on ylipainoisia. Rasvaa kertyy omenamaisesti keskivartaloon eikä niinkään päärynämäisesti lantioon ja reisiin. Kertyvä paino puolestaan hankaloittaa oireyhtymää.

Mitä riskejä munasarjojen monirakkulatautiin liittyy?

Hedelmällisessä iässä olevilla PCOS-naisilla on suurentunut keskenmenojen, raskausdiabeteksen ja kohonneen raskauden aikaisen verenpaineen riski. Toisaalta PCOS aiheuttaa myös kuukautishäiriöitä, jotka puolestaan voivat aiheuttaa lapsettomuutta.

Myöhemmällä iällä metabolisen oireyhtymän riski on suurentunut eli riski kohonneeseen verenpaineeseen ja aikuisiän diabetekseen on tavanomaista suurempi. Tämä johtuu siitä, että rasva-aineenvaihdunta on huonontunut. Metabolisen oireyhtymän oireet alkavat PCOS-naisilla verraten aikaisin ja riski on 3–7-kertainen verrokkiryhmään verrattuna. Lisäksi PCOS suurentaa laskimotukosriskiä ja aivohalvausriskiä.

– Riskit liittyvät ylipainoon, mutta PCOS suurentaa riskiä entisestään. Riskit ovat merkittävästi suurempia ylipainoisilla naisilla, joilla on PCOS kuin ylipainoisilla naisilla, joilla ei ole oireyhtymää. Ylipaino on siis PCOS-naiselle vielä haitallisempaa kuin muille.

PCOS-naisilla on myös suurentunut riski moniin muihin sairauksiin, kuten kilpirauhassairauksiin, masennukseen, ahdistushäiriöihin ja migreeniin.

Hoikilla PCOS-naisilla ei ole aineenvaihduntaan liittyviä riskejä, mutta heilläkin on usein ovulaatio-ongelmia eli raskaaksi tuleminen voi olla vaikeaa.

Miksi kaikki PCOS:ään sairastuneet eivät ole ylipainoisia?

Tiedetään, että PCOS tekee painonhallinnan tavallista hankalammaksi.

– Tämä liittynee sokeriaineenvaihduntaan. Ei kuitenkaan osata sanoa, miksi osa sairastuneista on normaalipainoisia. Toki painonhallintaan liittyvät PCOS-naisilla samat tekijät kuin muillakin eli energiansaannin ja kulutuksen suhde.

Miten munasarjojen monirakkulatautia hoidetaan?

Laihduttaminen on ylipainoisten naisten tapauksessa keskeinen hoitomuoto. Jo 5–10 prosentin painonpudotus voi normalisoida kuukautiskiertoa ja vähentää mieshormonin liikatuotantoa.

– Ei välttämättä tarvitse edes päästä normaalipainoon, kun pienempikin painonlasku voi auttaa.

ehkäisypillerit

Liikunta ei yksinään ole tehokas laihdutuskeino, mutta se helpottaa painonhallintaa ja parantaa insuliiniherkkyyttä.

Ylipainoisilla potilailla voidaan käyttää diabeteslääke metformiinia, joka voi helpottaa laihduttamista. Metformiinin käyttöön liittyy kuitenkin jonkin verran vatsaoireita.

Alustavat tutkimukset ovat antaneet lupaavia tuloksia inositolin käytöstä ennen raskautta ja raskauden aikana metformiinin sijaan. Inositolin säännöllinen käyttö voi vähentää testosteronin tuotantoa, parantaa kuukautiskiertoa sekä lisätä hyvän kolesterolin ja vähentää huonon kolesterolin määrää. Inositoli ei kuitenkaan ole virallisissa hoitosuosituksissa.

Kuukautiset voidaan saada säännöllisiksi yhdistelmäehkäisyvalmisteilla tai keltarauhashormonilla, mutta nämä hoidot eivät paranna oireyhtymää, vaan hoitavat vain oireita. Liiallista karvankasvua voidaan myös yrittää hillitä antiandrogeenisilla yhdistelmäehkäisypillereillä tai antiandrogeenisilla lääkkeillä.

Jos munasarjojen monirakkulatautiin sairastunut nainen ei onnistu laihduttamaan noin 35-vuotiaaksi mennessä, metabolisia riskejä tulisi alkaa seuloa vuosittain tai joka toinen vuosi. Rasva-arvot ja verenpaine tulisi mitata ja tehdä sokerirasituskoe.

– Seulonta ei valitettavasti toteudu niin kuin sen pitäisi, mutta nainen voi itse pyytää seulontaa omasta terveyskeskuksestaan. Gynekologien pitäisi myös muistuttaa ja ohjeistaa potilaitaan seulonnasta, vaikka seulonta ei heidän tontilleen kuulukaan.

Jos laihduttaminen ei onnistu ja painoindeksi on yli 35, voidaan monirakkulataudin hoitoon harkita lihavuusleikkausta. Tutkimuksissa on todettu, että leikkauksen jälkeen PCOS-oireet häviävät muutamassa vuodessa lähes sataprosenttisesti.

Voiko PCOS-nainen tulla raskaaksi?

Ovulaatio-ongelmat vaikeuttavat hedelmöittymistä, mutta kierron normalisoimiseksi voidaan laihduttamisen lisäksi käyttää lääkkeitä.

– Jos kyseessä on hyvin ylipainoinen potilas, pelkkä lääkehoito ei välttämättä ole tehokas ja hedelmöittymisen onnistuessa raskauteen liittyy kohonneita riskejä. Muuten ovulaatio voidaan yleensä saada aikaiseksi melko kevyellä hormonilääkityksellä, kuten klomifeenilla tai aromataasi-inhibiittorilla. Ylipainoisilla voidaan lisätä hoitoon metformiini.

Raskaaksi haluavia PCOS-naisia hoidettiin 80-luvulla niin sanotulla drilling-hoidolla, jossa munarakkuloita puhkotaan tähystysleikkauksessa. Leikkausta ei käytetty pitkään aikaan, mutta nyt sen suosio on alkanut jälleen nousta.

Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja