Raskaudenaikainen stressi yhteydessä lapsen toistuviin hengitystietulehduksiin
Tietoa | Raskaus

Raskaudenaikainen stressi yhteydessä lapsen toistuviin hengitystietulehduksiin

Osana Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta osoitettiin, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä lapsen riskiin sairastaa toistuvia ylähengitystieinfektioita.


Julkaisupäivä: 7.3.2019
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Raskauden- ja varhaislapsuuden aikaisten olosuhteiden tiedetään vaikuttavan myöhempään terveyteen. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että päiväkotihoito, sisarusten lukumäärä, imetyksen lyhyempi kesto ja vanhempien tupakointi lisäävät infektiosairastavuutta.

Noin 10 prosenttia lapsista sairastaa huomattavasti tavanomaista enemmän hengitystieinfektioita. Jatkuva sairastelu vaikuttaa monella tapaa lapsen ja perheen hyvinvointiin ja lasten toistuvat infektiot aiheuttavat myös kustannuksia yhteiskunnalle.

 – Tutkimuksessamme osoitettiin ensimmäistä kertaa, että näiden jo tunnettujen tekijöiden lisäksi myös äidin raskaudenaikainen stressi on yhteydessä lapsen lisääntyneeseen riskiin sairastaa toistuvia ylähengitystieinfektioita. Aikaisemmin on ollut tiedossa, että vanhempien stressioireet lisääntyvät lapsen sairastelun yhteydessä, kertoo FinnBrain-hankkeen tutkija ja lastentautien erikoislääkäri Laura Korhonen tiedotteessa.

FinnBrainin tutkimuksessa osoitettiin, että äideillä oli jo raskausaikana verrokkeja enemmän ahdistus- ja masennusoireita sekä parisuhdetyytymättömyyttä, eli raskaudenaikainen stressi ennusti lapsen sairastelua.

– Tutkimuksemme perusteella ei vielä tiedetä, miksi tällainen yhteys raskaudenaikaisen stressin ja lapsen myöhemmän sairastavuuden suhteen on olemassa ja se onkin jatkotutkimuksen aiheena. Tiedämme kuitenkin, että kaikki äidin kokema stressi raskausaikana ei ole lapsen kehitykselle ja terveydelle haitallista, Korhonen sanoo.

FinnBrain-hankkeen tutkimus tuo uutta tietoa lasten toistuvien ylähengitystieinfektioiden riskitekijöistä ja korostaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitystä sairauksien ehkäisyssä. Korhosen mukaan on tärkeää, että äitiysneuvoiloissa kiinnitetään huomiota myös äitien stressioireiluun ja koko perheen hyvinvointiin ja parisuhteen laatuun ja kohdennetaan tarpeen vaatiessa tukitoimia jo varhaisessa vaiheessa.

Kuvitus: Shutterstock

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja