Arviolta kuudennes pareista kärsii lapsettomuudesta elämänsä aikana
Tietoa | Raskaus

Arviolta kuudennes pareista kärsii lapsettomuudesta elämänsä aikana

Tahaton lapsettomuus on usein hyvin haavoittava kokemus. Tarjolla on monenlaisia hoitoja, joiden avulla osa saa toivomansa lapsen.


Julkaisupäivä: 15.3.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Tietoa lapsettomuudesta:

  • Lapsettomuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kyvyttömyyttä saada lapsia, toisin sanoen tahatonta lapsettomuutta.
  • Lapsettomuuteen voi löytyä monia selityksiä, esimerkiksi ovulaatiohäiriöt, sukuelininfektiot tai siittiöiden heikko laatu.
  • Diagnoosi tehdään keskustelun ja sekä naisen että miehen mahdollisen lapsettomuuden syyn tutkimisen jälkeen.
  • Mahdolliset sukuelinten alueen infektiot hoidetaan. Lapsettomuushoitojen menetelmät ovat hormonistimulaatio, inseminaatio ja koeputkihedelmöitys.
  • Raskauden mahdollisuus vaihtelee lapsettomuuden syystä ja naisen iästä riippuen.

Primaariseksi lapsettomuudeksi kutsutaan tilannetta, jolloin nainen ei ole koskaan ollut raskaana. Sekundaarisesta lapsettomuudesta puhutaan, kun nainen on ollut aiemmin raskaana. Nuorilla, terveillä pareilla hedelmöittymisen mahdollisuus yhden kuukautiskierron aikana on 20–25 prosenttia ja vuoden kuluessa 80–85 prosenttia, jos nainen on alle 38-vuotias.

Mikä aiheuttaa lapsettomuutta?

Vuosien myötä naisen kyky tulla raskaaksi heikentyy ja keskenmenoriski kasvaa. Arvioidaan, että 20–25-vuotiaista alle kymmenen prosenttia, 30–35-vuotiaista noin 15 prosenttia ja 35–40-vuotiaista 40 prosenttia kärsii lapsettomuudesta. Merkittävin hedelmällisyyttä alentava tekijä on munasolun ikääntyminen. Myös miehen hedelmällisyydessä tapahtuu heikkenemistä, mutta muutokset ovat hitaita.

Noin kolmasosalle kaikista lapsettomuustapauksista ei löydy syytä. Arviolta 15 prosenttia väestöstä kokee väliaikaista tai pysyvää tahatonta lapsettomuutta. Koska lapsia suunnitellaan nykyään entistä myöhemmässä iässä, odotetaan raskaaksi tulemisen ongelmista kärsivien parien osuuden kasvavan.

Lapsettomuudelle voi olla monia selityksiä, mutta tärkeimpiä ovat:

  • Ovulaatiohäiriöt.
  • Vauriot munanjohtimissa genitaalialueen tulehdusten seurauksena.
  • Endometrioosi – sairaus, jossa kohdun limakalvoa esiintyy kohdun ulkopuolella.
  • Heikentynyt siittiöiden laatu.

Syytä etsitään tutkimusten avulla

Lapsettomuuden tutkiminen riippuu siitä, miten ongelma mielletään. Yleensä tutkimusta ei aloiteta vasta kuin 1–2 vuoden normaalin sukupuolielämän jälkeen, jos raskaus ei ole alkanut spontaanisti. Yhdyntöjä ei kannata liian tarkkaan ajoittaa: riittää, että kierron puolivälissä yhdyntöjä on noin kahden päivän välein.

Lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua ennen naisen 35 ikävuotta, koska lasten saamisen mahdollisuus heikkenee merkittävästi naisen iän myötä. Yli 38-vuotiaan ei kannata siirtää tutkimuksiin lähtöä yli vuodella.

lapseton pariskunta

Matkan ensimmäinen askel on:

  • Keskustelu lääkärin kanssa, jossa käsitellään sukupuolielämää, sukupuolista toimintaa, ehkäisyvälineiden käyttöä, psykososiaalisia olosuhteita sekä alkoholin, tupakan ja lääkkeiden käyttöä sekä aiempia sukuelinten infektioita ja oireita, jotka voivat viitata normaalin kuukautiskierron häiriöihin.
  • Mahdollisten aikaisempien raskauksien kulku selvitetään.

Seuraava askel matkalla on:

  • Miehen ja naisen genitaalialueen tutkimukset.
  • Verikokeet, joissa voidaan havaita hormonihäiriöitä.
  • Miehen siittiöiden tutkiminen.
  • Nainen voi selvittää ovulaation ajankohdan ovulaatiotestin avulla. Nainen tekee päivittäin testin aamuvirtsasta, samaan aikaan joka päivä (alkaen kierron 11–12 päivästä).
  • Voi myös olla tarpeen tutkia genitaalialue kehittyneempien tutkimusten avulla, muun muassa ultraäänellä.
  • Tehtävät tutkimukset riippuvat prosessin aikana tehdyistä löydöksistä.

Tehtyjen tutkimusten perustella lääkäri pyrkii löytämään lapsettomuuden todennäköisen syyn. Siitä muodostuu hoidon perusta.

Hoito suunnitellaan syyn mukaiseksi

Jos hedelmättömyyden syy on tiedossa ja sitä voidaan hoitaa, aloitetaan sopiva hoito. Aluksi lääkäri voi auttaa paria löytämään sen kuukautiskierron vaiheen, jolloin naisen hedelmällisyys on korkein. Lisäksi paria voidaan auttaa hoitamaan mahdolliset sukuelinalueen infektiot. Jos tämä ei tuo tuloksia ja pari haluaa edelleen lapsen, on olemassa useita vaihtoehtoja.

Hoitoja toteutetaan sekä julkisen terveydenhuollon puitteissa, jolloin hoitoon pääsyä säätelee hoitotakuu, että yksityisissä lapsettomuuden hoitoon perehtyneissä klinikoissa.

Seuraavat vaihtoehdot ovat tärkeimmät lapsettomuuden hoitomenetelmät:

Hormonistimulaatio

Jos lapsettomuus johtuu ovulaation puuttumisesta, hormonihoito on perusteltu. Nainen saa silloin hormoneja stimuloimaan ovulaatiota ja siten lisäämään hedelmöitymisen ja raskauden mahdollisuuksia.

Miesten hormonihäiriöissä hoito mieshormoneilla voi joskus auttaa.

Inseminaatio

Inseminaatio tarkoittaa, että sperma viedään naisen kohtuun, jotta hedelmöittymisen mahdollisuus kasvaa. Tämä tehdään huolellisen ovulaation ajankohdan kartoituksen jälkeen. Nainen voi myös saada hormonihoitoa. Joissakin tapauksissa spermaa esikäsitellään niin että siitä tulee hedelmöityskelpoisempaa.

Inseminaatio voi muun muassa olla perusteltu olosuhteissa, jotka estävät parin yhdynnän. Inseminaatio voidaan tehdä myös sen jälkeen, kun naisen hormonihoidon jälkeen pystytään ennakoimaan ovulaation ajankohta, ja inseminaatio tehdään silloin. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää siittiöiden lahjoitusta (toisen miehen siittiöitä), jos pari niin toivoo.

Koeputkihedelmöitys (IVF)

Koeputkihedelmöitys tarkoittaa, että munasolu hedelmöitetään naisen kehon ulkopuolella ja siirretään sitten kohtuun hedelmöittymisen jälkeen. Siinä siittiöt voivat hedelmöittää munasolun pienessä kulhossa tai siittiöt voidaan injektoida suoraan munasoluun.

Koeputkihedelmöitystä voidaan käyttää muun muassa seuraavissa tapauksissa:

  • Alentunut siittiöiden laatu.
  • Vauriot munanjohtimissa.
  • Endometrioosi.
  • Selittämätön lapsettomuus.

Sataa hoitoyritystä kohden saavutetaan noin 30 raskautta. Alle 35-vuotiailla naisilla mahdollisuus tulla raskaaksi on 40–49 prosenttia. 35 ikävuoden jälkeen todennäköisyys tulla raskaaksi vähenee 2–6 prosentilla vuodessa. 43 vuoden iässä raskauden mahdollisuus on viisi prosenttia. Myös keskenmenojen yleisyys lisääntyy iän myötä ja 43 vuoden iässä puolet IVF-raskauksista päättyy keskenmenoon.

Tepsivätkö hoidot?

Raskauden mahdollisuus vaihtelee lapsettomuuden syystä ja naisen iästä riippuen. Monille lapsettomuus on väliaikainen ongelma. Noin puolet IVF-hoidon läpikäyneistä saa jossakin vaiheessa lapsen. Osalle paras vaihtoehto voi olla adoptio, ja osa hyväksyy lopulta lapsettomuuden osaksi elämäänsä.

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto
Tiedot on tarkastanut: Anna Nager, LT ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti
Kuvitus: Shutterstock

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja