Aivojen riittämätön verenkierto voi johtaa pyörtymiseen

Pyörtyminen tai synkopee on äkillinen aivojen toiminnan häiriöstä johtuva tajunnan menetys, joka voi johtua muun muassa hapenpuutteesta, heikentyneestä verenkierrosta, tai verenpaineen laskusta. Pyörtymiskohtaus menee ohi itsestään.

Monet eri olosuhteet ja tekijät voivat aiheuttaa pyörtymisen. Tyypillistä on kaatuminen tai lyyhistyminen ilman samanaikaisia merkkejä kivusta tai muista vaivoista. Pyörtymisen aikana hengitys on rauhallinen ja hidas eikä sen yhteydessä esiinny rytmisiä, symmetrisiä kouristuksia (kuten epilepsiassa), mutta tahattomat, toispuoleiset nykimisliikkeet ovat yleisiä.

20–30 prosenttia väestöstä pyörtyy ainakin kerran elämässään. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että 15 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista ja 23 prosenttia kaikista yli 70-vuotiaista on kokenut pyörtymisen.

Onko pyörtymiselle riskitekijöitä?

Pyörtyminen johtuu ohimenevästä aivojen verenkierron heikkenemisestä verenpaineen laskun vuoksi. Makuuasennossa pää sydämen tasolla, verta kulkeutuu yleensä riittävästi aivoihin alhaisesta verenpaineesta huolimatta, mikä edesauttaa tajunnan palautumista.

Useat tekijät voivat johtaa verenpaineen laskuun ja siten pyörtymiseen:

• Epämiellyttävät ja voimakkaat kokemukset.
• Kovat kivut ja pahoinvointi.
• Korkea lämpötila tai lämpöuupumus.
• Nopea nouseminen istuvasta tai makuuasennosta.
• Lapset voivat kiljua kunnes he pyörtyvät.

Erilaiset sydänsairaudet voivat myös johtaa pyörtymiseen, mutta tällöin tulisi varmistua, ettei tajuttomuuden taustalla ole vakavampaa aiheuttajaa. Sama pätee esimerkiksi epilepsiaan, aivotärähdykseen, juopumukseen, matalaan verensokeriin, myrkytyksiin ja ahdistuskohtauksiin. Jotkin lääkkeet voivat laskea verenpainetta ja siten aiheuttaa pyörtymistaipumuksen.

Tajuttomuus voi joissain tapauksissa johtua siitä, ettei veri sisällä riittävästi ravintoaineita aivoille. Tällöin potilaalla on myös muita sairauden merkkejä.

Pyörtymisen syiden selvittäminen

Pyörtymisen aiheuttaneen syyn selvittämiseksi lääkärin tulisi tietää olosuhteet, jossa pyörtyminen tapahtui. Vaikka monien pyörtymiskohtausten syy on vaaraton, pyörtyminen voi johtua myös vakavasta taustalla olevasta tilasta. Lääkärin puoleen olisikin hyvä kääntyä ensimmäisen pyörtymisen, tai täysin selittämätön pyörtymisen kohdalla.

Tavanomaisessa tutkimuksessa mitataan verenpaine ja tutkitaan hermosto. Laboratoriatutkimuksia käytetään epäiltäessä taustalla olevaa sairautta. Sydänsairautta epäiltäessä EKG on hyödyllinen perustutkimus.

Voiko pyörtymistaipumusta hoitaa?

Hoito ja ennuste riippuvat siitä, löytyykö pyörtymiselle syytä. Suurin osa terveiden yksilöiden pyörtymisistä on vaarattomia ja niille on luonnollinen selitys. Syyn löytyminen ja kertominen potilaalle saa voi jo itsessään olla riittävä hoito. Pyörtymiskohtauksen syystä riippuen apua voi olla myös lääkkeistä, mutta useimmissa tapauksissa hoitoa ei tarvita.

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Duodecim-lehti