Jokainen poltettu savuke lisää sydänkohtauksen riskiä

Sepelvaltimotauti löytyy sekä angina pectoriksen (rasitusrintakivun) ja sydäninfarktin taustalta. Molemmat sairaudet johtuvat sydämeen verta kuljettavien verisuonten, sepelvaltimoiden, ahtautumisesta tai tukkeutumisesta. Tupakointi lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin sekä miehillä että naisilla.

Tupakoitsija saa useammin sydäninfarktin

Sydäninfarktipotilaiden joukossa on huomattavasti enemmän tupakoitsijoita kuin tupakoimattomia. Tupakoitsijat ovat nuorempia kuin tupakoimattomat saadessaan ensimmäisen sydäninfarktinsa, ja heistä useampi on miehiä. Tupakoivilla miehillä ikäryhmässä 35–54 vuotta on neljä kertaa suurempi riski kuolla sydäninfarktiin verrattuna tupakoimattomiin. Suuri englantilainen tutkimus osoitti, että 30–49-vuotiaiden tupakoitsijoiden keskuudessa tupakka aiheutti neljä viidestä sydänkohtauksesta. Vastaava tupakoitsijoiden luku ikäryhmissä 50-59 vuotta ja 60-79 vuotta oli kaksi kolmesta, vastaavasti yksi kahdesta.

Sepelvaltimotaudin riski kasvaa suhteessa poltettujen savukkeiden määrään. Tupakoimattomiin verrattuna riski on yli kaksinkertainen. Jopa muutama savuke päivässä on vaarallista. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, missä määrin lisääntynyt savukkeiden määrä lisää sydänsairauksien riskiä. Erään tutkimuksen mukaan naisilla, jotka tupakoivat yli 45 savuketta päivittäin, sydänsairauden saamisen riski on lähes kuusinkertainen.

Tupakointi kalkkeuttaa verisuonia

Tupakoitsijoille kehittyy aikaisemmin ja suuremmassa määrin rasva- ja kalkkikertymiä verisuonten (ateroskleroosin) sisäpuolelle kuin tupakoimattomille. Jopa tupakoimattomat, jotka altistuvat passiiviselle tupakoijille, saavat enemmän kertymiä kuin muut tupakoimattomat. Tällainen sepelvaltimoiden verisuonen seinämän paksuuntuminen lisää angina pectoriksen ja myöhemmin sydäninfarktin kehittymisen riskiä.

Nikotiini supistaa verisuonia ja lisää tukosriskiä

On useita syitä, miksi tupakointi lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Lisääntyneen ateroskleroosin lisäksi tupakointi ahtauttaa edelleen sydämen valtimoita, koska nikotiini supistaa verisuonia tupakoinnin aikana ja sen jälkeen. Nikotiini on erittäin riippuvuutta aiheuttava aine, joka lisää sydämen sykettä, verenpainetta ja lisää hetkellisesti sydämen pumppausvoimaa.

Elimistön kyky liuottaa pieniä verihyytymiä itsestään (ns. fibrinolyysi) on heikentynyt savun sisältämän nikotiinin ja tervan vuoksi. Lisäksi tupakoitsijoiden verellä on lisääntynyt hyytymistaipumus (tromboosien muodostuminen). Tupakoitsijoilla on myös korkeammat veren rasva-arvot (triglyseridit) ja alemmat hyvien rasvojen (HDL-kolesterolin) arvot. Savu sisältää hiilimonoksidia, joka vähentää hapen määrää veressä ja vähentää siten hapen saantia sydämessä ja muualla elimistössä. Lisäksi tupakoitsijoille kehittyy useammin tyypin 2 diabetes kuin tupakoimattomille, mikä myös lisää sydänsairauksien riskiä.

Auttaako tupakoinnin lopettaminen?

Tupakoinnin lopettaminen vähentää nopeasti akuutin sydäninfarktin riskiä. Jopa akuutin sydäninfarktin jälkeen on hyödyllistä lopettaa tupakointi. Merkittävä seurantatutkimus potilailla, joilla oli ollut sydäninfarkti, osoitti, että tupakoinnin lopettaneiden riski kuolla seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana puolittui.

WHO:n (Maailman terveysjärjestön) mukaan tupakoinnin lopettamisen hyödyt verrattuna tupakoinnin jatkamiseen ovat:

• Ikä noin 30 vuotta – elää noin 10 vuotta pidempään
• Ikä noin 40 vuotta – elää noin 9 vuotta pidempään
• Ikä noin 50 vuotta – elää noin 6 vuotta pidempään
• Ikä noin 60 vuotta – elää noin 3 vuotta pidempään

Onko tupakan nautinto riskien arvoinen?

Tupakointi lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus on osoitettu sekä miehillä että naisilla. Sydäninfarktia esiintyy nuoremmilla kuin tupakoimattomilla. Potilailla, joilla on ollut akuutti sydäninfarkti ja jotka lopettavat tupakoinnin, on saavutettu merkittävä ennenaikaisten kuolemien väheneminen. Siksi on syytä pohtia tarkkaan, onko tupakointi kaiken sen arvoista.

Tiedot tarkastanut: Anna Nager, LT ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti

Lähteet:

Medibas

Duodecim

Sydänliitto