Keuhkoveritulppa vaatii verta ohentavan lääkityksen

Keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia syntyy, kun keuhkoverisuoni tukkeutuu hyytyneestä verestä. Veri kuljettaa hyytymää lantioalueen tai jalan verisuonesta läpi kehon, läpi sydämen ja sieltä keuhkoihin.

Heikko sydän voi myös olla syynä verihyytymien irtoamiseen.

Kuka saa keuhkoveritulpan?

Useimmat ihmiset, jotka saavat keuhkoveritulpan, ovat jo sairaita. Usein kyseessä on jonkinlainen sydänsairaus. Lisäksi on tilanteita, jotka lisäävät keuhkoveritulpan riskiä. Lisääntynyt sairastumisriski on ikääntyneillä, jotka ovat pitkään vuodepotilaina etenkin leikkauksen ja erityisesti alakehon leikkauksen jälkeen. Sama koskee ylipainoisia henkilöitä.

Siksi on tärkeää, että iäkkäämmät henkilöt eivät joutuisi makaamaan tarpeettomasti, ja että juuri leikkauksessa olleet nousisivat ylös samana tai leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Miltä keuhkoveritulppa tuntuu?

Jos veritulppa on pieni, saatat tuntea äkillisen pistoksen rinnassa. Voit huonosti, olet levoton ja peloissasi. Myös verisiä ysköksiä esiintyy. Seuraavina päivinä sinulla voi olla kuumetta, ja voit tuntea väsymystä. Jälkeenpäin voit paremmin ja oireet häviävät parissa viikossa.

Suuremmat veritulpat keuhkoissa voivat johtaa kuolemaan. Ne syntyvät yhtäkkisesti, potilas tulee kalpeaksi, tulee kylmä hiki ja nopea tajuttomuus ilman tunnistettavaa pulssia. Kuolema seuraa usein muutamassa minuutissa. Elvytys onnistuu näissä tapauksissa vain harvoin.

Mitä täytyy tehdä, jos epäilee keuhkoveritulppaa?

Keuhkoveritulppaa ja sydänveritulppaa voi olla vaikea erottaa toisistaan. Jos epäilet veritulppaa, soita heti hätänumeroon 112 tai hakeudu päivystykseen.

Miten keuhkoveritulppaa hoidetaan?

Kun lääkäri on tehnyt diagnoosin keuhkoveritulpasta, potilaalle määrätään heti verta ohentava lääkitys. Siten vältytään yleensä uudelta veritulpalta. Hoito kestää useita kuukausia ja toisinaan se on elinikäinen.

Tänä päivänä voidaan joissakin tapauksissa tarjota hoitoa, jossa verisuonta tukkiva suoni liuotetaan auki. Sellainen hoito edellyttää kuitenkin nopeaa toimintaa ja nopeaa sairaalahoitoon pääsemistä.

Kirjoittaja: Peter Arvidsson, keuhkosairauksien asiantuntija
Päivittäjä: Mats Halldin, lääkäri ja lääketieteellinen johtaja, Netdoktor.se, NetdoktorPro
Kuvitus: iStockphoto