Tiesitkö? Joka kolmas sairastunut ei tunnista eteisvärinän oireita

Eteisvärinä eli flimmeri on yksi yleisimpiä rytmihäiriön muotoja eli tila, jossa sydämen rytmi ei ole normaali. Oikean diagnoosin viipyminen voi olla vaarallista.

Mikäli oikeaa diagnoosia ei tehdä ajoissa, seurauksena on monissa tapauksissa merkittävästi kohonnut sydämen vajaatoiminnan ja aivohalvauksen riski. Sydänsairauksiin erikoistunut Christos Milonas korostaakin, että on tärkeää ottaa sydänfilmi eli EKG varhaisessa vaiheessa potilailta, joilla on epäsäännöllinen syke. Tällä vältetään hoidon viivästyminen ja siihen liittyvä veritulppariski.

– Eteisvärinä diagnosoidaan pelkästään EKG:n avulla. Siksi on tärkeää, että perusterveydenhuollossa otetaan EKG potilailta, joilla on esimerkiksi huomattu epäsäännöllinen syke sydäntä kuunnellessa tai verenpainetta mitattaessa. Jos potilaalla on epäsäännöllisen sykkeen oireita, pitäisi ottaa myös pitkäaikais-EKG. Tämä koskee myös tapauksia, joissa potilas itse huomaa epäsäännöllisyyden, Milonas sanoo.

Eteisvärinän oireet voivat olla eri henkilöillä erilaisia, ja ne voivat ilmetä enemmän tai vähemmän selvästi. Monilla on korkea ja epäsäännöllinen syke, ja rintakehässä saattaa tuntua kipua. Myös väsymystä, fyysisen voiman heikkenemistä ja huimausta voi esiintyä. Oireet voivat vaikuttaa suhteellisen epämääräisiltä, minkä takia niihin ei välttämättä suhtauduta vakavasti.

Oireita ei aina tunne

– Noin kolmasosassa tapauksista potilas ei huomaa mitään eteisvärinän oireita. Joskus ensimmäinen merkki eteisvärinästä voi olla aivohalvauksen oire ennen aivoveritulppaa tai sen yhteydessä. Viivästynyt diagnoosi voi pahimmassa tapauksessa merkitä sitä, että potilas saa aivohalvauksen, Milonas kertoo.

– Jos eteisvärinä aiheuttaa korkean sykkeen ja se saa jatkua liian pitkään, potilas voi sairastua sydämen vajaatoimintaan. Vajaatoiminta kuitenkin yleensä normalisoituu, kun nopea syke saadaan hoidettua kuntoon. Jos eteisvärinän annetaan jatkua pitkään, sitä voi olla vaikeampi hoitaa.

Eteisvärinän syytä ei yleensä tiedetä, mutta usein sen havaitaan liittyvän muihin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, ylipainoon, uniapnea-oireyhtymään, kilpirauhasen liikatoimintaan, keuhkosairauksiin, sydämen vajaatoimintaan, läppävikaan tai diabetekseen.

– Lisäksi havaittavissa on yhtymäkohtia korkeaan ikään ja elintapoihin liittyviin seikkoihin, kuten stressiin, infektioihin, unenpuutteeseen, alkoholiin ja fyysiseen liikarasitukseen, Milonas sanoo.

Riski sairastua on estettävissä

Riski sairastua eteisvärinään voidaan monissa tapauksissa estää.

– Elintapoihin liittyvät toimet ovat aina tärkeitä. On kiinnitettävä huomiota ruokavalioon ja liikuntaan, vähennettävä alkoholin kulutusta, huolehdittava riittävästä unesta ja vältettävä stressiä. Aiemmin uskottiin, että kahvi lisäisi riskiä, mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että kahvi saattaa hieman suojata eteisvärinältä. Nikotiini voi pahentaa korkeaa verenpainetta ja eteisvärinää, mutta ennen kaikkea se liittyy vahvasti aivohalvauksen riskiin.

Eri hoitomuotoja riittää

Hoitomuotoja on nykyisin monia erilaisia. Akuuteissa tilanteissa voidaan joskus tehdä rytminsiirto, eli sydämeen kohdistetaan sähköisku, jolla saadaan palautettua sydämen normaali rytmi (sinusrytmi). Monesti tarvitaan myös lääkehoitoa, jonka tarkoituksena on joko säilyttää normaali sinusrytmi tai säädellä sydämen sykettä, jos eteisvärinä on liian nopeaa.

Christos Milonas kertoo, että nykyisin monet potilaat saadaan hoidettua onnistuneesti ablaatiolla. Ablaatiossa sydämeen viedään ohuet johdot (katetrit), joilla eristetään sähköisesti keuhkolaskimot eteisvärinän poistamiseksi. Eteisvärinä poistetaan ainoastaan tapauksissa, joissa se aiheuttaa potilaalle vaivoja. Mikäli vaivoja ei ole, tärkeintä on minimoida aivohalvauksen riski.

– Se tehdään verta ohentavalla lääkkeellä.

Tärkeintä on tunnistaa riskipotilaat

Milonas sanoo, että tärkeintä on tunnistaa keinot, joilla pystytään tarkemmin tunnistamaan ne potilaat, jotka ovat vaarassa saada aivohalvauksen eteisvärinän yhteydessä.

– Tällä hetkellä siihen on käytössä useita erilaisia arviointiasteikkoja ja todennäköisesti niitä tarkennetaan tulevaisuudessa.

Toimittaja: Lovisa Dahlström
Kuvitus: iStockphoto