Kaliumin puute aiheuttaa monenlaisia yleisoireita

Kaliumin puute aiheuttaa monenlaisia yleisoireita

Runsas lakritsin tai salmiakin nauttiminen voi harvinaisissa tilanteissa johtaa hypokalemiaan, mutta yleisimmät syyt ovat sairauden tai lääkityksen aiheuttamat muutokset.


Julkaisupäivä: 14.8.2019
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Tietoa hypokalemiasta:

  • Hypokalemia tarkoittaa, että veren kaliumpitoisuus on liian alhainen.
  • Epämääräisiä oireita kuten heikkous, lihaskivut ja jalkojen lihasheikkous, joissakin tapauksissa vatsakipua.
  • Syynä on yleensä kaliumin lisääntynyt menetys virtsaan nesteenpoistolääkityksen seurauksena, tai pitkittynyt ripuli ja oksentelu.
  • Todetaan veren kaliumpitoisuutta mittaavalla verikokeella, sekä EKG:n avulla.
  • Hoidon tarkoituksena on parantaa taustalla oleva tila. Hypokalemian riskiryhmään kuuluville suositellaan kaliumlisää, joko tabletteina tai kaliumpitoisena ruokavaliona.
  • Helppohoitoisuuden vuoksi ennuste on hyvä. Vaikea hypokalemia saattaa kuitenkin olla vaarallinen, ellei hoitoa aloiteta ajoissa.

Mitä hypokalemialla tarkoitetaan?

Hypokalemia tarkoittaa, että veren kaliumpitoisuus on liian alhainen. Tila on yleisin potilailla, jotka käyttävät suuria määriä nesteenpoistolääkkeitä.

Kalium lasketaan yhdessä natriumin ja kloorin kanssa yleisimpiin kehon elektrolyytteihin. Veriplasman kaliumpitoisuuden laskiessa alle 3,3 mmol/l kyseessä on hypokalemia. Tilaa pidetään vaikeana arvon laskiessa alle 3,0 mmol/l.

Kaliumilla on tärkeä rooli solukalvon toiminnassa. Hypokalemian seurauksena solut reagoivat huonommin sähköisiin signaaleihin, mikä vaikuttaa lihasten toimintaan. Hypokalemialla voi siten olla vaikutusta myös sydämen rytmiin.

Mistä oireet tunnistaa?

Oireet ovat yleensä epämääräisiä ja potilas voi kuvata seuraavia oireita:

  • Voimattomuus.
  • Lihaskivut.
  • Jalkojen lihasheikkous.

Joissakin tapauksissa hypokalemia voi vaikuttaa suolikanavan lihaksistoon, mistä voi aiheutua vatsakipua.

Sairautta aiheuttavat tekijät

Monet seikat voivat johtaa hypokalemian syntyyn, kuten:

  • Lisääntynyt kaliumin menetys. Useimmiten syynä on nesteenpoistolääkkeestä johtuva kaliumin lisääntynyt menetys virtsaan, mutta myös pitkittynyt ripuli ja oksentelu voivat olla tekijöitä.
  • Kalium katoaa soluihin, esimerkiksi alkaloosissa (alhainen veren hiilidioksidipitoisuus) ja käytettäessä insuliinia ja beeta2-agonisteja.
  • Alhainen kaliumin saanti ravinnosta on harvinaista läntisessä maailmassa, mutta tulee pitää mielessä aliravittujen henkilöiden kohdalla.

Miten sairaus todetaan?

Varmuus hypokalemiasta saadaan verikokeella, jossa mitataan veriplasman kaliumpitoisuutta.

Muut tavanomaiset tutkimukset johtavat harvoin sairauden jäljille. EKG:ssä mahdollisesti näkyvät muutokset voivat olla merkki  alhaisesta kaliumpitoisuudesta.

Hypokalemian hoito

Hoidon tavoitteena on poistaa tai hoitaa hypokalemian aiheuttanut syy. Erilaisten veri- ja virtsatutkimusten avulla pyritään selvittämään sairauden taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Sairauden lievää muotoa hoidetaan kaliumtableteilla, mutta vaikeassa hypokalemiassa käytetään suoraan laskimoon annettua kaliumliuosta. Nesteenpoistolääkkeestä johtuvassa sairaudessa lääkityksen muuttamista harkitaan tapauskohtaisesti.

Tavanomaisia, runsaasti kaliumia sisältäviä elintarvikkeita ovat muun muassa:

  • Banaani
  • Raa'at vihannekset
  • Tuoremehu
  • Lihaliemi

Sairauden vaikutus arkeen

Kaliumpuutoksen hoidossa päästään usein hyviin tuloksiin. Hypokalemian oireisiin tulee silti suhtautua vakavasti, sillä hoitamaton sairaus voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten sydämen rytmihäiriöön.

Digoksiini-lääkitystä käyttäville potilaille voi kehittyä digitalismyrkytys hypokalemian seurauksena, joka voi olla vaarallinen. Hypokalemia on yleisimmin esiintyvä digitalismyrkytyksen laukaiseva tekijä potilailla, jotka sairastavat sydämen vajaatoimintaa, sillä nesteenpoistolääkkeiden käyttö on merkittävä osa hoitoa joidenkin sydänsairauksien yhteydessä.

Tiedot on tarkastanut: Anna Nager, LT ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja