Kohdunkaulan syöpä voi osua kohdalle jo ruuhkavuosien aikaan

Joka vuosi noin 160 suomalaista naista saa kohdunkaulan syövän, ja joka vuosi noin 60 naista kuolee sairauteen. Kohdunkaulan syöpä, cancer cervicis uteri tai collum-syöpä, on naisten toiseksi yleisin syöpä maailmassa, mutta paljon harvinaisempi maissa, joissa toteutetaan seulontoja, kuten Suomessa. Taudin esiasteita havaitaan ja hoidetaan yhä useammilla naisilla. Seulonnoissa havaitut oireettomat löydökset ovat yleensä sellaisia esiasteita, joita kutsutaan solumuutoksiksi, mutta myös varhaista syöpää tavataan. Kun kehittynyt invasiivisesti kasvava kohdunkaulan syöpä havaitaan seulonnassa, se on yleensä varhaisessa vaiheessa. Tällaisissa tapauksissa on hyvät mahdollisuudet parantua.

Kohtu muistuttaa muodoltaan päärynää ja painaa 40–70 grammaa. Kohdun ulkoseinämä koostuu sentin paksuisesta lihaskerroksesta ja sisimpänä limakalvosta. Osa tätä limakalvoa poistuu kuukautisten aikana. Kohdunkaula on se osa kohtua, joka työntyy emättimeen. Kohdunkaulan limakalvo estää infektioiden tunkeutumisen kohtuun. Ulommassa kohdunsuussa kulkee kohdunkaulan ja emättimen sileämmän limakalvon raja. Tätä rajaa kutsutaan transformaatioalueeksi (TZ) ja tällä hyvin rajoittuneella alueella HPV-viruksen (ihmisen papilloomavirus) aiheuttamat tulehdukset voivat synnyttää solumuutoksia ja syöpää. Tutkittavat solunäytteet otetaan TZ-alueelta.

Kohdunkaulan syöpä voidaan havaita myös oireiden vuoksi, jos se saa kehittyä. Yleensä havaitaan kuukautiskierron ulkopuolista verenvuotoa, poikkeavan väristä valkovuotoa tai verenvuotoa yhdynnän jälkeen.

Kohdunkaulan syöpää aiheuttavat tekijät

Kohdunkaulan syöpä on lähes aina seurausta sukupuoliteitse tarttuneen HPV-viruksen aiheuttamasta tulehduksesta. Pitkäaikainen tulehdus näyttäisi olevan välttämätön kohdunkaulan syövän kehittymisen edellytys, mutta vain noin 1 prosentille kaikista HPV-viruksen aiheuttaman tulehduksen saaneista kehittyy kohdunkaulan syöpä.

Kohdunkaulan syövän ja seksuaalikäyttäytymisen välillä on nähty jo pitkään yhteys. Useat seksikumppanit sekä yhdyntöjen varhainen aloittamisikä ovat syöpäriskiä kasvattavia tekijöitä. Myös tupakka ja alkoholi lisäävät kohdunkaulan syövän riskiä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin antaneet tästä vivahteikkaamman kuvan. Nykyään tiedämme, että seksikumppaneiden määrä, tupakointi, sukupuolielämän varhainen aloittaminen, ehkäisypillereiden käyttö ja lasten lukumäärä heijastavat ennen kaikkea sitä, että hallitseva riskitekijä on syöpää aiheuttavan HPV-viruksen seurauksena muodostunut tulehdus.

Miten kohdunkaulan syöpää ehkäistään?

HPV aiheuttaa lähes 100 % kaikista kohdunkaulan syöpätapauksista, 90 % kaikista kohtusyöpätapauksista, 80 % kaikista peräsuolisyöpätapauksista, 50 % kaikista penissyöpätapauksista, 40 % kaikista vulvasyöpätapauksista ja 24 % kaikista korva-/nenä-/kurkkusyövistä.

Kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013 otettu HPV-rokote on tärkeä keino kohdunkaulan syövän ehkäisyssä. Tarjottava rokote antaa suojan yleisimpiä suuren riskin HPV-virustyyppejä vastaan ja rokote tarjotaan maksutta kaikille Suomessa asuville 11–12-vuotiaille tytöille. On osoitettu, että rokote suojaa HPV-infektiolta ja HPV-virustyyppien 16 ja 18 aiheuttamilta solumuutoksilta. Edelleen puuttuu pitkän aikavälin tutkimuksia siitä, miten rokotus suojaa kohdunkaulan syövältä, mutta sen toimivuudesta on paljon viitteitä. Rokote auttaa myös kroonisiin infektioihin, kroonisiin sairauksiin ja kasvaimiin, joita HPV aiheuttaa muualle kuin kohdunkaulaan, mutta useita seikkoja on vielä tutkimatta.

Kohdunkaulan syövän seulontatutkimukset

Maksutonta seulontaa tarjotaan kotiin tulevalla kirjeellä 30 ikävuodesta, joissain kunnissa jopa 25 ikävuodesta alkaen ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Näytteenotto suoritetaan tavanomaisesti terveyskeskuksessa hoitajan vastaanotolla. Seulontatestinä käytetään joko papa-testiä tai HPV-testiä. Emättimestä, kohdunsuulta ja kohdunkaulakanavasta otetuista näytteistä etsitään solumuutoksia tai papilloomaviruksen aiheuttamaa tulehdusta. Tyypillinen positiivisen HPV-testin jatkotutkimus on papa-koe. Vastaukset saapuvat potilaalle postitse.

Epäselvien tai lievien solumuutosten kohdalla potilas kutsutaan uuteen tarkastukseen 1–2 vuoden kuluttua. Tilanteissa, joissa näytteistä löytyy vahvempia solumuutoksia tai esiastemuutoksia, potilas pyydetään lisätutkimuksiin tai suoraan toimenpiteeseen, jossa esiastemuutokset poistetaan.

Kolposkopia ja biopsia

Kolposkopiassa eli kohdunkaulan tähystyksessä gynekologi voi tähystintä apuna käyttäen tutkia transformaatioalueen ja kohdunkaulan sekä etsiä solumuutoksia tai syöpää. Tarvittaessa gynekologi ottaa pieniä kudosnäytteitä, joita kutsutaan myös biopsioiksi, niiltä kohdunkaulan alueilta, joilla muutoksia on.

Syövän esiasteiden hoito

Jos on kyse solumuutoksista, niin kutsutuista syövän esiasteista, muutoksia voidaan poistaa joko laserhoidolla tai sähkösilmukkahoidolla (loop-hoito) kolposkopian yhteydessä. Vaikeissakin esiasteissa jopa kolmasosa potilaista voi parantua silti spontaanisti. 

Tutkimukset invasiivista syöpää epäiltäessä

On tärkeää tutkia, onko kasvain levinnyt. Mikäli gynekologisesssa tutkimuksessa selviää, että syöpä on levinnyt kohdunkaulan ulkopuolelle, tarvitaan laajempia tutkimuksia. Syövän levinneisyys pyritään havaitsemaan muun muassa ultraääni- ja magneettikuvaustutkimusten avulla. Kaikki tutkimukset ovat kivuttomia.

Sairauden eri asteet

Lääkärit jakavat kohdunkaulan syövän eri asteisiin riippuen siitä, onko sairaus levinnyt vai ei. Luokittelulla on suuri merkitys tarjottavan hoidon kannalta. Asteessa I sairaus rajoittuu kohdunkaulaan. Noin viidesosassa tapauksista (aste IA) syöpä on mikroinvasiivinen, toisin sanoen niin pieni, että sitä ei voi nähdä paljain silmin ja se on enintään muutaman millimetrin kokoinen. Asteessa IB kasvain on suurempi, mutta rajoittunut kohdunkaulaan. Näitä on noin 40 prosenttia tapauksista. Aste IV, joka on paljon harvinaisempi, on vakavin. Silloin kasvain on kasvanut virtsarakkoon tai suolistoon tai levinnyt veren tai imunesteen välityksellä muihin kehon elimiin. Näiden kahden ääripään väliltä löytyvät asteet II ja III.

Kohdunkaulan syövän hoito

Hoitomuodon valintaan vaikuttavat sairauden levinneisyysaste sekä potilaan kunto. Tavanomaisin hoitomuoto on leikkaus, jossa poistetaan kohtu, emättimen yläosa, munasarjat ja lantion imusolmukkeet. Pienen uusitumisriskin potilaat eivät yleensä tarvitse muuta hoitoa, mutta riskin ollessa suuri tai keskisuuri leikkauksessa poistetaan myös aortan viereiset imusolmukkeet ja sairauden jatkohoitona käytetään tällöin sädehoitoa.

Keskisuuren uusiutumisriskin potilailla sädehoito annetaan usein paikallisesti, emättimen kautta asetettavaa säteilylähdettä käyttäen. Suuren riskin potilailla sädehoitoa annetaan ulkoisesti koko lantion alueelle ja hoitoa voidaan harkinnan mukaan täydentää sytostaatti- eli solunsalpaajahoidolla.

Sädehoito

Sädehoito voi tuhota syöpäsoluja vaikuttamatta liikaa terveisiin soluihin. Hoito voidaan antaa radioaktiivisten lähteiden muodossa, jotka sijoitetaan muutamaksi minuutiksi kohdunkaulaan ja emättimen yläosaan, mitä kutsutaan intrakavitaariseksi sädehoidoksi. Tämän menetelmän etuna on, että syöpäkudosta säteilytetään hyvin lyhyen etäisyyden päästä. Hoitokertojen määrä valitaan yksilöllisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lantion alueelle ulkoisesti, tai näiden yhdistelmänä annettavaa sädehoitoa. Ulkoinen sädehoito kestää muutaman minuutin kerrallaan, on kivuton ja sairaalaan ei tarvitse jäädä.

Sädehoidon sivuvaikutukset

Sädehoitoa annetaan useina pieninä annoksina. Kokemus osoittaa, että tämä aiheuttaa vähiten sivuvaikutuksia. Joillekin potilaille se tarkoittaa, että he voivat elää normaalia elämää ilman hoidosta aiheutuvaa merkittävää haittaa.

Sädehoidon sivuvaikutuksina saattaa ilmetä emättimen limakalvojen arkuutta ja herkistymistä, ripulia, sekä verta tai kirvelyä virtsatessa. Kysy sädehoitoa antavalta henkilökunnalta, miten voit parhaiten lievittää oireitasi. Heillä on usein tässä suhteessa paljon kokemusta.

Sädehoito saattaa aiheuttaa myös myöhempiä sivuvaikutuksia. Jos munasarjat poistetaan kirurgisesti tai ne joutuvat alttiiksi sädehoidon rasitukselle, hormonituotanto lakkaa. Siksi nuoremmat naiset saavat ennenaikaisesti vaihdevuodet. Hormonihoidon avulla voidaan lievittää joitakin fyysisiä oireita. Monet ihmiset kokevat tilanteen kuitenkin henkisesti erittäin vaativaksi – osittain siksi, että lasten saaminen ei ole enää mahdollista.

Emättimen kuivuus on myös tavallinen sädehoidon sivuvaikutus ja se voi aiheuttaa epämukavuutta seksuaalisessa kanssakäymisessä. Vaivoja voi yleensä helpottaa kokonaan tai osittain käyttämällä erityisvoiteita. Sädehoitoa gynekologiselle alueelle saaneilla naisilla voi myöhemmin esiintyä vatsa- ja suolistovaivoja. Ole siinä tapauksessa yhteydessä lääkäriisi ja tarvittaessa kliiniseen ravitsemusfysiologiin.

Hoito solunsalpaajilla

Sädehoidon lisäksi tai sen sijaan syöpäsoluja on mahdollista tuhota myös käyttämällä sytostaatteja eli solunsalpaajia. Solunsalpaajat ovat lääkeaineita, joita annetaan potilaalle tiputuksessa tai tablettimuodossa. Hoidon teho perustuu solunsalpaajien kykyyn estää solujen jakautumista ja siten haitata nopeasti jakautuvien syöpäsolujen toimintaa. Myös sytostaatit aiheuttavat sivuvaikutuksia ja hoidon yleisimpiä haittoja ovat pahoinvointi, väsymys, hiusten lähtö ja tulehdusalttius.

Raskaus ja kohdunkaulan syöpä

Joskus solumuutokset tai syöpä havaitaan raskauden aikana. Jotta päästään parhaaseen tulokseen sekä raskauden että hoidon kannalta on tärkeää, että ei jätä tutkimuksia väliin tai lykkää niitä raskauden perusteella. Solumuutoksia voidaan yleensä hoitaa myös raskauden päättymisen jälkeen, mutta ne voivat vaikuttaa synnytystapaan tai ajankohtaan. Jos olet raskaana, kun invasiivisen syöpä havaitaan ja raskaus on kestänyt alle kuusi kuukautta, on tehtävä huolellinen arvio, onko raskaus keskeytettävä. Päätös on tietenkin hyvin vaikea, mutta sairaus voi vaatia akuuttia hoitoa. Jos syöpä on hyvin varhaisessa vaiheessa tai raskautta on jäljellä alle kolme kuukautta, voidaan harkita odottaa muutama viikko ja tehdä sitten keisarinleikkaus ennen hoidon aloittamista.

Laadukas tieto on tärkeää

Esitä kysymyksiä! On tärkeää, että ymmärrät lääkärin antamien neuvojen taustan. Paneutumalla sairauteen ja hoitoon saat varmasti parhaan mahdollisen avun.

Lähteet: Medibas, Kaikki syövästä -sivusto, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock