Alkoholi ja tupakka moninkertaistavat ruokatorven syövän riskin

Syöpä on hallitsemattoman solukasvun tila, jossa osa soluista on menettänyt kykynsä hallita omaa kasvuaan. Tämä johtaa epänormaalin solutyypin kasaantumiseen ja kerääntymiseen yhteen tai useampaan paikkaan kasvainten muodossa.

Mitä ruokatorven syövällä tarkoitetaan?

Ruokatorven syöpä edustaa noin yhtä prosenttia kaikista syöpätapauksista. Suomessa havaitaan vuosittain noin 200 uutta tapausta ja suurin osa sairastuneista on miehiä. Tupakoivilla ja alkoholin väärinkäyttäjillä on jopa 100-kertainen riski saada ruokatorven syöpä. Erittäin kuumien juomien nauttiminen voi myös lisätä riskiä.

On myös todettu, että happamista röyhtäyksistä tai närästyksestä jatkuvasti kärsivillä henkilöillä on jonkin verran kohonnut riski. Osalla näistä henkilöistä on niin kutsuttu Barrettin ruokatorvi, joka altistaa tietylle syöpätyypille, adenokarsinoomalle, joka on yleistynyt länsimaissa viime vuosikymmeninä.

Millaisia oireita sairaus aiheuttaa?

Ensimmäiset oireet alkavat usein lisääntyneinä ruoan nielemisvaikeuksina. Tyypillinen potilas on iäkäs henkilö, jonka on yhä vaikeampaa niellä, lähinnä kiinteää ruokaa, mutta vähitellen myös nestemäisempää ruokaa. Tämän seurauksena potilaan paino laskee ja yleiskunto heikkenee. Rintakivut, käheys ja äänihuulten halvaus, viittaavat rintaontelon eli mediastinumin kasvaimeen.

Adenokarsinooman yleisyyden kasvaessa jopa 50–60-vuotiaat voivat saada ruokatorven syövän.

Miten sairaus todetaan?

Gastroskopia eli ruokatorven ja mahalaukun tähystys on tärkeä tutkimus syöpää epäiltäessä. Sairauden paikallisen levinneisyyden ja etäpesäkkeiden selvittämiseksi ensisijaisena tutkimusmenetelmänä käytetään tietokonetomografiaa. Muita mahdollisia tutkimuksia ovat ultraäänitutkimus, jolla selvennetään syövän kasvutapaa ruokatorven eri kerroksiin, sekä magneettikuvaus. Myös keuhkoputkien tähystys voi olla tarpeen, mikäli kasvaimen leviämistä hengitysteihin pidetään mahdollisena. Leikkaushoitoon soveltuvien potilaiden osalta saatetaan päätyä myös PET-kuvaukseen pienimpienkin etäpesäkkeiden havaitsemiseksi.

Näiden tutkimusten lisäksi on otettava verikokeita muiden, oireiltaan samankaltaisten sairauksien poissulkemiseksi. Ennen mahdollista leikkausta tulee arvioida myös keuhkojen ja sydämen toiminta.

Millaisia hoitovaihtoehtoja on tarjolla?

Sairauden hoitotavan valintaan vaikuttavat potilaan kunto ja muut sairaudet, syöpäkasvaimen sijainti ruokatorvessa, syöpäkudoksen tyyppi, sekä levinneisyys. Syöpä jaetaan levinneisyyden mukaan neljään eri luokkaan. Pienet ja paikalliset kasvaimet pyritään poistamaan leikkauksella, mutta edenneissä syövissä hoidon valintaan vaikuttavat useat tekijät. Levinneen syövän tavanomaisin hoito on sädehoidon ja lääkehoidon yhdistelmä. Ruokatorven syövän päätyyppien hoidossa voidaan tehdä karkea jako, jossa sädehoidon merkitys korostuu levyepiteelisyövän kohdalla ja lääkehoito adenokarsinooman kohdalla.

Usein potilas on otettava sairaalahoitoon nielemisvaikeuksien, aliravitsemuksen, verensiirron tarpeen ja kipulääkityksen tarkastuksen vuoksi. Ruokatorveen asetettavalla stentillä pyritään helpottamaan ruokatorven auki pysymistä.

Voiko ruokatorven syövästä parantua?

Ruokatorven syöpä havaitaan valitettavan usein vasta edenneessä vaiheessa, mikä heikentää potilaan ennustetta. Kirurgisten tekniikoiden kehittymisen ja kokemuksen myötä leikatuista potilaista noin 40 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Lähteet: Medibas, Duodecim-lehti, Syöpäsairaala Docrates
Kuvitus: Shutterstock