Kirvelyä, kutinaa, vuotoa, punoitusta – hiivatulehdus on yleinen vaiva

Hiivatulehduksen aiheuttaja on lähes aina (85-90% tapauksista) emättimessä muutenkin tavattava Candida albicans -niminen hiivasieni.

Hiivatulehdukselle altistavat muun muassa raskaus, antibioottien tai ehkäisypillereiden käyttö, diabetes ja immuunivajaustilat. Myös tiukat vaatteet ja hengittämättömät siteet ja suojat voivat lisätä oireilua. 

Oireet

Tyypillisiä oireita hiivatulehduksessa ovat voimakas kirvely, kutina tai ärsyttävä tunne sekä vaalea, tuoksuton vuoto. Valkovuoto on kokkaremaista, vaaleaa ja seinämiin tarttuvaa. Joskus valkovuoto voi olla tasaista, harmaata, jopa vetistä. Ulkosynnyttimien limakalvolla voi olla pieniä haavaumia ja punoitusta. Emättimen hiivatulehdukseen ei yleensä liity muita oireita.

Diagnoosi

Hiivadiagnoosi tehdään gynekologisen tutkimuksen pohjalta.

Tutkimus

Gynekologisessa tutkimuksessa arvioidaan limakalvojen väri ja kunto sekä valkovuodon laatu. Tarvittaessa tutkitaan lisäksi irtosolunäyte ja hiivaviljely.

Hoito

Hiivatulehduksen hoitoon käytetään emätinpuikkoja 1–3 vrk:n ajan tai vaihtoehtoisesti yhtenä päivänä suun kautta otettava tablettimuotoisesti. Toistuva hiivatulehdus vaatia usein estohoidon (kerta-annos hiivalääkettä kerran viikossa) muutaman viikon ajan.

Liikaa sokeria kannattaa välttää ruokavaliossa, mikäli saa helposti toistuvia hiivatulehduksia.

Seuranta

Hiivatulehduksen kehittymästä ja sen paranemista on hyvä seurata, jottei hiivatulehdus jää krooniseksi.

Kuvitus: iStockphoto