Eturauhasen syöpä ei aina oireile
Tietoa | Eturauhassyöpä

Eturauhasen syöpä ei aina oireile

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 miestä.

Eturauhassyöpä on pääasiassa iäkkäiden miesten syöpä. Keskimääräinen ikä sairastua siihen on 70-vuotta. Mitä iäkkäämpi henkilö, sen suurempi todennäköisyys on sairastua eturauhasen syöpään.

Eturauhassyövän tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Mieshormonit eli androgeenit vaikuttavat todennäköisesti sen syntyyn. Suurentunut mieshormonipitoisuus saattaa suurentaa eturauhasen syövän riskiä. Tiedetään myös, että eturauhassyöpä ei kehity niille, joiden mieshormonien määrä on erittäin pieni.

Oireet

Eturauhassyöpä ei välttämättä oirehdi millään tavalla. Virtsaamisvaivat voivat kuitenkin olla yksi merkki eturauhassyövästä. Virtsaamiseen voi liittyä verta ja se voi tuntua kipeältä.  

Jos syöpä on levinnyt pidemmälle se voi aiheuttaa luustokipuja, anemiaa ja heikkoa oloa. Kipu tuntuu tyypillisesti alaselässä, lantiossa tai lonkissa.

Tutkimukset

Kun oireita ilmaantuu tai eturauhassyöpää epäillään, potilas tutkitaan perusteellisesti. Tutkimuksiin kuuluu peräaukon tunnustelu ja laboratoriokokeita, joista tärkein on veren PSA-arvo. PSA tarkoittaa prostataspesifista antigeenia, joka on valkuaisaine jota erittyy ainoastaan eturauhaskudoksesta hyvä- tai pahanlaatuisena. Pelkän PSA-arvon perusteella ei voida päätellä, onko potilaalla eturauhassyöpä vai ei.

Lääkäri arvioi eturauhasen lohkojen koon, mahdolliset kyhmyt ja koostumuksen. Kyhmyisyys, kiinteys ja kovuus voivat viitata eturauhassyöpään.

Normaalin PSA-arvon yläraja on iän mukaan 4–6,5 mikrog/l. PSA-mittauksen ongelma on, että täysin normaali PSA-arvo ei välttämättä sulje pois syövän mahdollisuutta.

Selkeästi normaalia korkeammat PSA-arvot tai niiden nopea suureneminen viittaavat kuitenkin vahvasti eturauhassyöpään. Yleensä selvitetään myös ns. vapaan PSA:n osuus. Syöpäriski on sitä suurempi, mitä matalampi on vapaan PSA:n osuus.

Mikäli lääkäri havaitsee tunnustelemalla jotain poikkeavaa tai PSA-arvot herättävät huolen, eturauhasesta otetaan neulalla biopsia eli kudosnäyte. Koepalat otetaan peräsuolen limakalvon läpi, mikä edellyttää ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa. Koepalat lähetetään patologille mikroskooppiin tutkittavaksi, jolloin saadaan selville, onko kyseessä syöpä.

Taudin levinneisyystutkimuksia tehdään tarpeen mukaan. Peräsuolen kautta tehtävän ultraääni- eli kaikututkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, onko syöpä levinnyt paikallisesti eturauhasta ympäröivän sidekudoskotelon eli kapselin ulkopuolelle.

Eturauhassyöpä voi kasvaa virtsarakon alle ja tukkia virtsanjohtimet. Tämän takia myös ylempiä virtsateitä tutkitaan kaikututkimuksella. Lisäapuna voidaan käyttää magneettitutkimusta.

Eturauhassyöpä lähettää tyypillisesti etäpesäkkeitä luustoon. Luuston radioisotooppikartoituksella voidaan selvittää, onko syöpä ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä luustoon. Tutkimuksessa suoneen ruiskutetaan radioaktiivinen aine, jonka hakeutumista luustoon odotellaan jonkin aikaa. Sitten potilas käy makuulle ja kone kuvaa luuston.

Tuloksena syntyy niin sanottu ”luustokartta”, jossa luuston etäpesäkkeet näkyvät aktiivisina. Kartoituksen tulosta voidaan varmentaa tavallisilla röntgenkuvilla.

Etäpesäkkeitä pehmytkudoksissa, erityisesti imusolmukkeissa, on mahdollista tutkia myös PET-kuvauksella.

Hoidot

Eturauhasen syövän hoito määritellään yksilöllisesti syövän levinneisyyden sekä potilaan iän ja yleiskunnon perusteella. Hoitovaihtoehtoja on monia ja myös potilaan oma mielipide on syytä ottaa huomioon hoitoa valittaessa. Eturauhassyövän hoitojen haitat voivat olla kiusallisia. Eri hoitomuotoihin liittyvät haitat on hyvä tiedostaa ennen hoitopäätöksen tekemistä.

Osa eturauhassyövistä etenee hitaasti, eivätkä ne ehdi välttämättä aiheuttaa sairastuneelle mitään oireita, sillä moni potilas sairastuu eturauhasen syöpään iäkkäänä. Tällaisessa tilanteessa hoidot aiheuttaisivat enemmän haittoja kuin itse sairaus.

Jos syöpä on paikallinen, se voidaan hoitaa parantavasti joko leikkauksella tai sädehoidolla. Levinnyttä tautia ei voi hoitaa parantavasti, joten hoidoilla pyritään hidastamaan taudin eteneminen ja parantamaan potilaan elämänlaatua.

Seuranta

Eturauhassyöpää voidaan jäädä seuraamaan tietyissä tapauksissa.

Jos syöpä etenee hitaasti eikä lähetä etäpesäkkeitä, se ei välttämättä ehdi oirehtia lainkaan ihmisen elinaikana. Ylihoitoa tulee välttää, jotta ei tule turhia haittavaikutuksia. Potilasta voidaan tällöin seurata aktiivisesti, mikäli PSA on matala, Gleason-pistemäärä on enintään 6 ja syöpää löytyy enintään kahdesta näytteestä.

Aktiivisessa seurannassa hyvän ennusteen pieniä syöpiä seurataan niin, että syövän mahdollinen eteneminen tunnistetaan ajoissa. Silloin potilaat voidaan hoitaa parantavasti leikkaamalla tai sädehoidolla ennen syövän leviämistä.

Seuranta sopii hyvin muun muassa iäkkäille potilaille, jotka eivät halua leikkausta tai sädehoitoa tai henkilöille, jotka haluavat välttää hoitoihin liittyvät haittavaikutukset. Seurantaan päädytään silloinkin, jos potilaan odotettavissa oleva elinikä on alle kymmenen vuotta diagnoosista. Tällöin hoito aloitetaan vasta, jos eturauhassyöpä aiheuttaa oireita. Hoitona käytetään usein oireita lievittävää hormonaalista hoitoa, jonka avulla potilas voi pärjätä pitkäänkin.

Seuranta järjestetään potilaan elämäntilanteen mukaan. Seurantaväli on yleisimmin 3-12 kuukautta. Seurannassa määritellään veren seerumin PSA-pitoisuus, tunnustellaan eturauhanen ja kirjataan mahdolliset oireet. Aktiivisessa seurannassa otetaan uudet koepalat tavallisesti vuoden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua.

Ennuste

Eturauhassyövän ennuste riippuu siitä, kuinka aggressiivinen syöpä on kyseessä. Ennuste on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. 55 prosenttia eturauhassyövistä todetaan paikallisina ja 23 prosenttia etäpesäkkeitä lähettäneinä.

Ennaltaehkäisy

Elintavoilla voi vaikuttaa eturauhassyövän syntyyn. Runsas rasvan ja lihan syöminen, ylipaino ja tupakointi suurentavat sairastumisen riskiä. Tupakoitsijoilla on myös suurentunut riski kuolla eturauhassyöpään.

Toimittaja: Lotta Laine
Lähteet: Terveyskirjasto ja Kaikki syövästä
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja