Follikulaarinen lymfooma etenee hitaasti
Tietoa | Syöpä

Follikulaarinen lymfooma etenee hitaasti

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen lymfooma, ja sitä esiintyy eniten vanhoilla ihmisillä. Sitä kutsutaan follikulaariseksi, koska mikroskoopilla katsottaessa se näyttää pyöreiltä soluryhmiltä (follikkeli).

Lymfooma on yhteisnimitys kasvaimille, jotka saavat alkunsa elimistön immuunijärjestelmässä tietyntyyppisistä valkosoluista, lymfosyyteistä.

Follikulaarisen lymfooman syitä

Lymfooman aiheuttaa tietyntyyppisten valkosolujen, lymfosyyttien, rajoittamaton kasvu. Lymfooman syntymissyistä ei tiedetä kovinkaan paljon, mutta riski on hieman lisääntynyt henkilöillä, joilla on autoimmuunisairauksia, ja henkilöillä, joilla on hylkimisenestolääkitys. Myös ikää voidaan pitää riskitekijänä.

Imusolmukkeiden turvotus ensimmäisiä oireita

Follikulaarisen lymfooman ensimmäisiä oireita on usein kaulan, kainaloiden tai nivusten imusolmukkeiden turvotus. Vatsan turvonneet imusolmukkeet tai laajentunut perna voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Myös väsymys on yleinen oire.

Follikulaarisen lymfooman diagnoosi

Laajentuneesta imusolmukkeesta otetaan usein ensin ohutneulanäyte. Sen avulla saadaan soluja, joita voidaan tarkastella mikroskoopilla. Joskus otetaan myös luuydinnäyte, jotta nähdään, onko siinäkin lymfoomasoluja. Lymfoomatyypin selvittämiseksi poistetaan sen jälkeen yleensä imusolmuke leikkauksella, jotta kasvainsolujen ominaisuuksia päästään tutkimaan tarkemmin.

Lisäksi tehdään yleinen lääkärintarkastus sekä rintakehän ja vatsan tietokonetomografia, joilla kartoitetaan taudin levinneisyys ennen hoidon aloittamista.

Ei aina vaadi välitöntä hoitoa

Follikulaarinen lymfooma kuuluu yhdessä muiden lymfoomien kanssa niihin kasvainsairauksiin, joita ei hoideta kirurgisesti. Osalla potilaista on laajentuneita imusolmukkeita vain yhdessä paikassa, ja ne hoidetaan paikallisesti sädehoidolla. Toisaalta hoitoa ei aina tarvitse aloittaa heti diagnosoinnin jälkeen, sillä sairaus voi olla niin hitaasti etenevä, että voi mennä kuukausia tai vuosia, ennen kuin hoito on tarpeen. Yleisin menetelmä on tällöin täsmälääkitys vasta-aineella.

Vaikeammissa tapauksissa annetaan tehokkaampaa hoitoa sytostaattien ja vasta-aineen yhdistelmällä. Myös kantasolusiirto voi tulla kyseeseen vaikeasti hoidettavissa uusiutumistapauksissa, mutta ensisijaisesti alle 65-vuotiaille potilaille.

Sairautta on vaikea parantaa täysin

Follikulaarisen lymfooman ennuste on vähitellen parantunut, ja suurin osa sitä sairastavista ei nykyisin kuole lymfoomaan. Elossaoloennuste on diagnosoinnin yhteydessä usein pitkä, vaikka sairautta on vaikea parantaa täysin.

Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa sairautta on vain yhdessä paikassa, sillä silloin on mahdollista parantua sädehoidolla.

Kirjoittaja: Mats Jerkeman, onkologian klinikan lääkäri Lundissa ja lymfoomien alueellinen potilasprosessin johtaja
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja