Näin seurataan raskauden etenemistä
Tietoa | Raskaus

Näin seurataan raskauden etenemistä

Raskauden seurantaan liittyy monenlaisia testejä ja tutkimuksia, joilla varmistetaan, että sekä vanhempi että lapsi voi hyvin.

Raskaus kestää yleensä noin 280 päivää, eli 40 viikkoa. Raskauden kesto ja synnytyksen laskettu aika voidaan määrittää viimeisten kuukautisten alkamispäivästä olettaen, että kuukautiskierto on säännöllinen. Jos kierto on kovin epäsäännöllinen, ei laskettua aikaa voi määrittää kuukautisista.

Raskauden oireet

Alkuraskaudessa esiintyy oireita, jotka viittaavat raskauteen. Verenvuoto, pahoinvointi ja mieltymykset tiettyihin ruoka-aineisiin voivat viitata raskauteen. Olo voi olla myös normaalia väsyneempi. Myös närästys ja ummetus ovat tavallisia. Tarve virtsaamiseen lisääntyy myös.

Keskiraskaudessa supistelut yleistyvät. Peräpukamat ja suonikohjut voivat pahentua tai oireilla raskauden aikana.  Nivelsiteiden löystyminen voi aiheuttaa kipuja lonkissa, selässä ja häpyliitoksessa.

Tutkimukset ja raskauden aikainen seuranta

Kaikkia raskauksia seurataan säännöllisesti, jotta voidaan ennaltaehkäistä raskauskomplikaatioita.

Raskauden aikana ensisynnyttäjä käy neuvolassa 13–16 kertaa ja aikaisemmin jo synnyttänyt 9–12 kertaa.

Jokaisella neuvolakäynnillä mitataan verenpaine, tutkitaan virtsan valkuainen ja sokeri sekä paino. Näistä lääkärikäyntejä on yleensä kolme, kerran jokaisessa raskauskolmanneksessa.

Virtsanäyte

Jokaisella neuvolakäynnillä äidiltä otetaan virtsanäyte, josta tutkitaan virtsan sokeri ja valkuainen. Normaalisti sokeria ja valkuaista ei erity virtsaan raskauden aikana.

Virtsan bakteerinäyte katsotaan heti raskauden alussa. Tutkimuksella varmistetaan, ettei odottajalla ole piilevää virtsatieinfektiota.

Hemoglobiini

Sormenpäästä otettavalla verinäytteellä seurataan odottajan hemoglobiinia vähintään kolme kertaa raskauden aikana. Hemoglobiini on veren punainen väriaine, joka kuljettaa happea soluille.

Naisen hemoglobiinin normaaliarvot ovat 117-155 g/l. Mikäli hemoglobiini on alle 115 g/l, suositellaan rautalisää.

Hemoglobiini laskee keskiraskaudessa eniten, koska äidin veren nestemäärä lisääntyy, mutta veren solujen määrä ei lisäänny samassa suhteessa.

Verenpaine ja paino

Neuvolakäynnillä raskaana olevalta mitataan verenpaine ja paino. Verenpaine ei saa pitkäaikaisesti ylittää arvoa 140/90.

Yksilöraskaudessa normaalipainoisen (BMI 20-25) suositeltava painonnousu on 11,5-16 kg koko raskauden aikana. Alipainoisen (BMI 18,5-19,9) suositeltava painonnousu on 12,5-18 kg.

Jos BMI on 26-28 painon olisi suositeltavaa nousta ainoastaan 7-11,5 kg. Mikäli odottava on lihava (BMI yli 29) painon ei tulisi nousta raskauden aikana 6-8 kiloa enempää.

Monikkoraskaudessa painoa voi kertyä useampi kilo enemmän kuin yksilöraskaudessa ja se on silti yhä normaalin rajoissa. 

Alkuraskauden aikana painon lisääntyminen on melko vähäistä. Keski- ja loppuraskauden aikana suositeltava painonnousu on alle 500 g/viikko.

Alkuraskauden verikokeet

Ensimmäisissä laboratoriokokeissa selvitetään odottavan veriryhmä ja veren Rhesus-tekijä (Rh-tekijä). Veriryhmä ja Rh-tekijä täytyy tietää, mikäli synnyttäjälle joudutaan synnytyksen yhteydessä antamaan verta.

Rh-tekijä on tärkeä myös lapsen voinnin kannalta. Jos äiti on Rh-negatiivinen ja lapsi on perinyt isältään Rh-positiivisuuden, äidin immuunijärjestelmä voi alkaa tuottaa raskauden aikana vasta-aineita lapsen Rh-tekijää vastaan.

Rh-negatiivisilta äideiltä tutkitaan Rh-vasta-aineita raskauden aikana verikokeilla. Myös Rh-negatiivisten äitien sikiön veriryhmä määritetään ja jos veriryhmä on positiivinen, äidille annetaan neuvolassa anti-D-immunoglobuliinipistos.

Tarttuvat taudit

Alkuraskauden laboratoriokokeissa äidiltä tutkitaan verestä myös maksasairaus B-hepatiitti, hiv ja kardiolipiini.

B-hepatiitti on maksatulehdus, joka voi tarttua lapseen raskauden tai synnytyksen aikana. Hi-virus voi tarttua äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Kardiolipiini-tutkimuksella selvitetään, onko äidin veressä kuppavasta-aineita. Hoitamattomana kuppa voi aiheuttaa sikiön sairastumisen tai ennenaikaisen synnytyksen.

Sokerirasitustesti

Suurimmalle osalle ensisynnyttäjistä ja osalle uudelleen synnyttäjistä tehdään raskauden puolessavälissä kahden tunnin sokerirasituskoe, jolla etsitään raskausdiabetekseen liittyviä muutoksia verensokereissa.

Koska raskausdiabetes ei aiheuta oireita, tehdään sokerinrasitustesti erityisesti odottaville, joilla on seuraavia riskitekijöitä:

  • Ylipaino (BMI yli 25) ennen raskautta
  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS
  • Ikä yli 40 vuotta, aiemmin syntynyt suuri lapsi (yli 4 500 g) tai aiemmassa raskaudessa todettu raskausdiabetes
  • Sokerin esiintyminen aamuvirtsassa ja epäily suurikokoisesta sikiöstä

Kasvun ja asennon sekä voinnin arviointi

Kohdun kokoa ja sikiön kasvua arvioidaan SF-mitan avulla. Mitta kertoo häpyliitos-kohdunpohjamitan. Äidin maatessa tutkimuspöydällä jalat koukussa häneltä mitataan vatsanpeitteiden päältä mittanauhalla matka häpyluusta kohdun pohjaan.

Kohdussa kasvavan vauvan asentoa arvioidaan raskausviikolta 32 lähtien vatsanpeitteiden päältä tunnustellen. Sikiön vointia arvioidaan muun muassa sydänääniä kuuntelemalla. Samalla keskustellaan kohdussa kasvavan vauvan liikkeistä ja uni-valverytmistä.

Lääkärintarkastuksissa tehdään tarpeen mukaan gynekologinen sisätutkimus, jolloin arvioidaan muun muassa kohdunsuun tilannetta.

Toimittaja: Lotta Laine
Kuvitus: iStockphoto