Henoch-Schönleinin purppura on lasten tavallisin verisuonitulehdus
Tietoa | Lapset

Henoch-Schönleinin purppura on lasten tavallisin verisuonitulehdus

Henoch-Schönleinin purppura on verisuonten tulehdus, joka johtaa verenpurkauksiin iholla, nivelkipuihin, vatsakipuihin ja munuaistulehdukseen.


Julkaisupäivä: 24.10.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Lapset sairastuvat Henoch-Schönleinin purppuraan useimmiten ylempien hengitysteiden infektion jälkeen. Sairaus menee useimmissa tapauksissa ohi itsestään.

Mikä on Henoch Schönleinin purppura?

Se on sairaus, joka johtuu verisuonten tulehduksesta (vaskuliitti). Sairaus kohdistuu sekä ihoon, suolistoon, munuaisiin että niveliin. Alle 10-vuotiaat lapset muodostavat yli 90 prosenttia tapauksista. Sairaus on yleisin 4–6 vuoden iässä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 20 lasta 100 000:sta sairastuu tautiin. Sitä esiintyy tiheimmin talvikuukausien aikana. Syy verisuonten tulehdukseen on tuntematon, mutta kyseessä on todennäköisesti allergisen reaktion muoto.

Sairaus voi vaikuttaa myös munuaisiin, mutta se näkyy sairastuneessa usein vain lievästi, ja osoitetaan virtsakokeen avulla. Muutamissa tapauksissa kehittyy voimakas munuaistulehdus.

Miten tauti oireilee?

Sairaus tulee usein ylempien hengitysteiden infektion jälkeen. Useimmat sairaustapaukset alkavat ihottumalla, mutta 10–25 prosenttia saa ensin muita oireita. Ihottuma näkyy pieninä verenpurkaumina useimmiten jaloissa ja nivusissa saakka, mutta sitä voi esiintyä myös käsivarsissa ja yläruumiissa.

Nivelkivut (noin 75 prosentilla) ja vatsakivut (noin 50–75 prosentilla) voivat myös olla varhaisia sairauden merkkejä. Joillakin havaitaan verta oksennuksessa tai ulosteessa. 10–15 prosentilla ilmenee kipuja ja turvotusta kivespusseissa.

Perimmäistä syytä ei tunneta

Sairauden perimmäistä syytä ei tunneta, mutta se tulee usein jonkin ajan kuluttua ylempien hengitysteiden infektion (esimerkiksi nieluinfektion) jälkeen. On mahdollista, että myös lääkkeet, mukaan lukien antibiootit, voivat laukaista sen. Immuunipuolustuksen tuottamien vasta-aineiden oletetaan liittyvän tähän.

Tulehdusreaktio pienissä verisuonissa johtaa lisääntyneeseen nesteen vuotamiseen verisuonista sekä verenvuotoon, mikä aiheuttaa oireita eri elinjärjestelmissä.

Miten tauti todetaan?

Diagnoosi voidaan usein tehdä sairaushistorian ja fyysisen tutkimuksen löydösten perusteella. Vahvistaakseen, että vaivat johtuvat Henoch-Schönleinin purppurasta, lääkäri ottaa veri- ja virtsakokeet. Reilulla puolella virtsakoe osoittaa sairauden vaikuttavan myös munuaisiin. Näissä tapauksissa virtsa on kontrolloitava säännöllisin väliajoin viikkojen ja kuukausien ajan, jotta nähdään, että munuaisten normaali toiminta palaa.

Hoitoa ei välttämättä tarvita

Sairaus menee useimmissa tapauksissa (noin 90 prosenttia) ohi itsestään muutamien viikkojen kuluttua jättämättä jälkiä. Useimmissa tapauksissa hoito ei ole tarpeellinen.

Kipua lievittäviä lääkkeitä (parasetamoli) voidaan antaa nivelkipujen tai vatsakipujen lievittämiseen. Muutoin suositellaan fyysisten aktiviteettien vähentämistä verenvuotojen ehkäisemiseksi.

Jos havaitaan selviä vaikutuksia munuaisiin, potilas on ohjattava lastenlääkärille, ja sairaalahoito voi olla aiheellinen. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa diagnoosi ei ole täysin varma. Jos potilaalla on vaikea munuaistauti, munuaisista otetaan koepala. Löydöksen perusteella potilaalle saatetaan määrätä yhdistelmähoito kortikosteroideilla ja immunosuppressiivisilla lääkkeillä.

Ennuste

Sairaus ei jätä useimmille mitään pysyviä vaurioita. Noin yhdellä kolmesta se kuitenkin uusiutuu neljän kuukauden sisällä taudin ensimmäisestä puhkeamisesta. Yhdelle neljästä potilaasta tulee vaikutuksia munuaisiin, jotka kestävät muutaman vuoden, mutta vain erittäin harvoille (1–3 prosentille) kehittyy krooninen munuaissairaus.

Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja