Selkärangan rappeuma alkaa jo nuoruudessa: liikunta on hyvä lääke

Tietoa spondyloosista:

• Spondyloosi aiheuttaa selkärangan degeneratiivisia muutoksia (rappeumamuutoksia).
• Tila on usein oireeton. Selkäkipua ja liikeratojen lyhentymistä voi kuitenkin esiintyä.
• Röntgentutkimuksessa havaittu selkeä  spondyloosi on usein sattumalöydös. Potilas voi olla täysin oireeton.
• Parantavaa hoitoa ei ole. Hoito oireenmukaista: lepo, särkylääkkeet voimakkaimpien kipujaksojen aikana, liikunta ja kipeytyneille alueille kohdistettu lämpöhoito voivat helpottaa.
• Iän mukanaan tuoma vaiva, jonka aiheuttamat muutokset jatkavat etenemistään hoidosta riippumatta. Lisääntyneet muutokset eivät välttämättä tarkoita, että oireet lisääntyisivät samassa mitassa.

Mitä spondyloosilla tarkoitetaan?

Spondyloosi tarkoittaa selkärangan rappeuman aiheuttamia muutoksia (spondylo tarkoittaa selkänikamaa). Selkärangan rappeumalla tarkoitetaan rappeutumista nikamavälilevyissä, itse nikamissa, selkänikamien välisissä nivelsiteissä ja fasettinivelissä. On tyypillistä, että välilevyt, jotka toimivat selkänikamien välisinä iskunvaimentimina, menettävät vuosien mittaan osan kimmoisuudestaan ja painuvat hiljalleen kasaan (kompressio). Tämä johtaa muun muassa nivelsiteiden suurempaan rasitukseen (fasettinivelet) ja ajan mittaan myös luuston kuormitukseen. Samalla tavoin kuin muissa kehon nivelissä, selkänikamien väliin voi kuormitusten vuoksi muodostua kalkkeutumia, mikä vähentää liikkuvuutta.

Spondyloosimuutoksia on löydettävissä useimmilta yli 40 vuotta täyttäneiltä, mutta vain harvat kokevat oireita.

Oireiden esiintyvyys yksilöllistä

Sairaus on usein oireeton, mutta selkäkipua ja liikeratojen rajoittumista voi esiintyä rappeumamuutosten yhteydessä. Selkäkivut ovat usein selkärankaa pitkin tuntuvaa jomottavaa kipua, joka pahenee, jos selkää rasitetaan huonoilla työasennoilla. Kivut esiintyvät yleensä niskassa tai lannerangassa, mahdollisesti koko selkärangan alueella. Spondyloosin ja iskiaksen tai pitkäkestoisen alaselkäkivun välillä ei ole havaittu yhteyttä.

Spondyloosin aiheuttama kipu ei säteile jalkoihin samalla tavalla kuin iskias. Joissakin tapauksissa voi tuntua polttavaa tai jomottavaa kipua hartioissa tai pakaroissa. Kivut voivat vaihdella runsaskipuisista jaksoista vähäoireisiin.

Rappeuma osa ikääntymistä

Elimistön rappeumamuutokset syntyvät iän myötä. Vaikka elimistö onkin uudistumiskykyinen se ei voi täysin korjata tai luoda uudelleen kaikkia vaurioituneita rakenteita. Spondyloosin tavoin rappeutumista tapahtuu monissa kehon osissa, kuten iholla, munuaisissa, keuhkoissa ja aivoissa.

Todetaan usein sattumalta

Spondyloosi on usein sattumalöydös muutoin terveillä ja oireettomilla ihmisillä. Röntgenkuvissa saatetaan havaita nikamavälilevyjen ohentuminen tai kalkkeutumia nikamissa, nivelsiteissä ja nivelissä. Magneettikuvaukset oireettomilla henkilöillä ovat osoittaneet, että noin puolella kaikista yli 40-vuotiaista on kulumamuutoksia selässä rintarangan välilevyissä. Kuvantamislöydösten ja oireiden laajuuden välinen yhteys on usein heikko. Joissakin tapauksissa, joissa röntgenkuvissa näkyy suuria muutoksia, oireet voivat olla juuri havaittavia tai kohtalaisia. Toisissa tapauksissa potilaiden oireet ovat voimakkaita, mutta muutokset röntgenkuvissa vain kohtalaisia.

Hoito oireita lievittävää

Selkärangan rappeumaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa ja hoitotoimet painottuvat oireiden lievittämiseen.

Lepo yhdistettynä särkylääkkeisiin voi olla tarpeen selkäkivun voimakkaimpien jaksojen aikana. Myös lämpö ja tarvittaessa käytettävät selkätuet voivat helpottaa oireita. Selkärankaa tukevien lihasten ja yleiskunnon vahvistaminen harjoittelulla, tarvittaessa fysioterapeutin opastuksella, on usein hyödyllistä ja liikuntaa tulisi harjoittaa mahdollisuuksien mukaan. Sairausloma voi olla perusteltu lyhyempien voimakkaampien kipujaksojen aikana.

Liikunta paras tapa ylläpitää terveyttä

Spondyloosi on osa iän mukanaan tuomia muutoksia, jotka jatkavat etenemistään hoidosta riippumatta. Oireenmukainen hoito sekä yleis- ja lihaskuntoa ylläpitävät harjoitteet voivat helpottaa päivittäistä selviytymistä ja parantaa elämänlaatua.

Tiedot on tarkastanut: Remy Waardenburg, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteellinen toimittaja Medibas

Lähteet:

Medibas

Kysy Kiminkiseltä – Apu-lehden verkkosivu

Duodecim-lehti