Leikkaus, sädehoito, lääkkeet – näin rintasyöpää hoidetaan

Ennen hoidon aloittamista rintasyöpä luokitellaan sen biologisten ennustetekijöiden ja levinneisyyden mukaan. Syövän ominaisuuksien ja levinneisyyden perusteella potilaalle suositellaan kaikkia hoitoja tai vain osaa.

Rintasyöpäleikkaus on yleinen hoitomuoto

Leikkaus on rintasyövän ensisijainen ja yleisin hoitomenetelmä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (inflammatorinen rintasyöpä).  Tällöin hoito aloitetaan solunsalpaajahoidolla. Inflammatorinen rintasyöpä leikataan vasta, kun rinnan tulehdukselliset muutokset ovat rauhoittuneet.

Rintasyöpäleikkauksella pyritään poistamaan syöpäkudos rinnasta ja tarvittaessa kainalosta. Leikkausmenetelmiä on useita.

Rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tutkitaan, onko kainalon imusolmukkeissa etäpesäkkeitä. Se on tärkeää, koska rintasyöpä leviää yleensä ensin imuteitä pitkin kasvaimen puoleiseen kainaloon.

Niin sanotulla vartijasolmuketutkimuksella (vartijasolmukebiopsia) voidaan tunnistaa se imusolmuke tai ne imusolmukkeet, joihin imuneste kulkeutuu rinnasta ensimmäiseksi. Tämä tai nämä imusolmukkeet kuvaavat koko kainaloimusolmukealueen tilaa erittäin hyvin. Jos vartijasolmukkeissa ei ole kasvainkudosta, muitakaan kainalon imusolmukkeita ei tarvitse leikata.

Rinnan säästävä leikkaus tarkoittaa, että  se säästää osan rinnasta ja vain osa rinnasta poistetaan. Kasvain leikataan pois siten, että sen ympärille jää selvästi tervettä kudosta. Säästävään leikkaukseen soveltuvat ne kasvaimet, jotka voidaan poistaa kokonaan ilman, että rinnan ulkomuoto kärsii kohtuuttomasti.

Käytännössä säästävään leikkaukseen sopivat korkeintaan maksimissaan kahden sentin kokoiset kasvaimet, jos rinnat ovat pienet tai keskisuuret. Suurista rinnoista voidaan poistaa 3–4 sentin kokoiset kasvaimet.

Säästävä leikkaus on mahdollinen suurelle osalle rintasyöpäpotilaista. Sitä ei kuitenkaan suositella, jos kasvain on suuri, syöpäpesäkkeitä on useita ja ne ovat kaukana toisistaan tai rintaan on annettu jo aiemmin sädehoitoa.

Kainalon tyhjennys eli evakuaatio tarkoittaa kainalon imusolmukkeiden poistamista. Leikkauksessa kainalosta tyhjennetään kainalorasva ja imukudos. Tämä on tarpeen silloin kun vartijasolmuketutkimuksessa löydetään syöpäsoluja. Kainalon tyhjennyksessä käden imunestekierto voi häiriintyä, minkä seurauksena käsi voi myöhemmin turvota. Käden venyttely ja voimistelu ehkäisevät turvotusta.

LD-kieleke-menetelmässä leveä selkälihas käännetään pienen ihosaarekkeen kanssa rintakehän etuseinämään. Tämän alle asetetaan sisäinen proteesi. Menetelmällä saadaan yleensä hyvä, pehmeä rinta. LD-menetelmä on leikkauksena sisäistä proteesia suurempi, mutta TRAM-tekniikkaa pienempi.

Rinnan korjausleikkaus eli rekonstruktio tehdään yleensä vähintään kahden vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta. Joskus se voidaan tehdä heti rinnanpoiston yhteydessä, jos syövän uusiutumisen riski on hyvin pieni.

Korjausleikkaus on mahdollinen, jos rintasyöpä ei ole uusinut ja potilaan yleiskunto on hyvä. Leikkauksella ei saada aivan entisen näköistä rintaa.  Lopputulos on kuitenkin yleensä riittävä ja irtoproteesia ei tarvita.

Joskus korjausleikkauksen yhteydessä on syytä korjata myös terve rinta, erityisesti silloin, jos rinta on hyvin suuri.

Korjausleikkausmenetelmiä on monia. Leikkaava plastiikkakirurgi ja potilas valitsevat yhdessä leikkausmenetelmän. Tekniikkaan vaikuttavat muun muassa jäljellä olevan rinnan koko, rintakehän seinämässä olevan kudoksen määrä, mahdollinen aiempi sädehoito ja potilaan ruumiinrakenne.

Rinnan poistoleikkauksessa poistetaan koko rintarauhaskudos joko ihon kanssa tai niin, että iho säästetään. Koko rinta poistetaan silloin, jos kasvain on suuri. Kasvaimia on useita (multifokaalinen kasvain), jos rinnassa on laajasti kasvaimen esiastetta (DCIS) tai syövän uusiutumisen riski on muuten erityisen suuri.

Sisäinen proteesi eli endoproteesi tarkoittaa menetelmää, jossa potilaan rintalihaksen alle asetetaan silikoni- tai keittosuolatäytteinen proteesi. Tämä on pieni toimenpide, mutta soveltuu vain silloin, kun muotoillaan pientä rintaa ja rintakehän seinämässä on kudosta riittävästi jäljellä.

TRAM-tekniikassa otetaan vatsalta iholihas-kieleke. Uusi rinta muodostetaan omasta kudoksesta. Leikkauksen yhteydessä potilas joutuu olemaan sairaalassa viidestä päivästä kahteen viikkoon. Nänni ja nänninpiha rakennetaan noin puolen vuoden kuluttua.

Uusiutuneen rintasyövän leikkaus: Uusiutunut rintasyöpä on mahdollista parantaa pysyvästi vain harvoin. Tällöin hoitona on leikkaus. Leikkausta voidaan täydentää lääkehoidolla ja joskus myös sädehoidolla.

Sädehoito on vakiintunut hoitokeino

Sädehoito on leikkauksen ohella yksi vakiintuneimpia hoitokeinoja. Sädehoidolla pyritään tuhoamaan kaikki sellaiset syöpäsolut, joita ei pystytä tuhoamaan leikkauksella. Sädehoito estää syöpäsoluja kasvamasta ja jakautumasta. Se on paikallishoitoa ja se vaikuttaa ainoastaan hoidetun alueen syöpäsoluihin.

Sädehoitoa voidaan antaa ennen leikkausta pienentämään syöpäkasvainta leikkauksen helpottamiseksi. Tällöin hoitoa kutsutaan neoadjuvanttihoidoksi. Leikkauksen jälkeisen sädehoidon tavoitteena on tuhota mahdolliset leikatulle alueelle jääneet syöpäsolut. Usein sädehoitoon liitetään myös solunsalpaajahoito. Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmähoitoa kutsutaan kemosädehoidoksi.

Sädehoidolla saattaa olla joitakin haittavaikutuksia, jotka riippuvat sädehoidon kohteesta eli säteilyä saaneista elimistä ja kudoksista sekä sädehoitojen ja kokonaissäteilyn määrästä. Sädehoitoon liittyvät haittavaikutukset ilmenevät nopeasti muun muassa ihossa ja limakalvoissa, esimerkiksi ihon punoituksena ja kuumotuksena tai nielun limakalvon ärtymisenä.

Myöhemmin haittavaikutuksia saattaa esiintyä esimerkiksi keuhkoissa. Keuhkon ärsytys ilmaantuu muutaman kuukauden kuluttua hoidosta ja ilmenee sitkeänä yskänä. Oireet ovat ohimeneviä, ja niitä voidaan lievittää lääkehoidolla.

Toimittaja: Lotta Laine
Lähteet: Terveyskirjasto ja Kaikki syövästä
Kuvitus: iStockphoto