Vertaistuesta potkua sydämen vajaatoiminta -potilaan elämään

Vertaistuesta potkua sydämen vajaatoiminta -potilaan elämään

Vertaistuella on iso merkitys sydämen vajaatoimintaan sairastuneelle henkilölle. Saman sairauden kanssa kamppailevan ihmisen kanssa on helppo jakaa huolia ja pelkoja, mutta myös iloja ja onnistumisia.


Päivityspäivä: 26.9.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Vertaisten tapaamisissa on läsnä paljon myötätuntoa.  

– Etenkin alkuvaiheessa sairastunut saattaa ajatella, ettei kenelläkään muulla voi olla näin vaikeaa. Lisäksi sairaudessa voi tulla hankalia vaiheita, joista ylipääsy tuntuu mahdottomalta, kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka Sydänliitosta kertoo.

Vertaistuki helpottaa myös hoitoväsymystä, johon pitkäaikaissairaat usein törmäävät. Vertaisen kanssa jaettu uupumus antaa uutta potkua jaksamiseen ja lisää hoitomotivaatiota.

Vertaiskeskusteluissa voi jutella myös asioista, joita ei kenties ole rohjennut kertoa lääkärille tai hoitajalle. Moni saattaa syyllistää itseään: ”Omaa syytäni sairastuin,” tai ”en ole hoitanut itseäni riittävästi.” Juttelu vertaisten kanssa auttaa näkemään, että sairauden syyt ovat moninaiset, itseruoskinta kannattaa jättää ja mennä eteenpäin.    

Luoma-Kuikka luonnehtii vertaistukea ennen kaikkea voiman, tulevaisuuden ja toivon tieksi.

– Parhaimmillaan vertaistuki auttaa henkilöä vaihtamaan näkökulmaa sairastajasta selviytyjäksi.

Vertaistoiminta palkitsee

Suomessa on noin 500 Sydänliiton kouluttamaa vertaistukihenkilöä, jotka ovat itse sairastuneet sydänsairauteen tai ovat potilaiden läheisiä.

Kahdeksantoista vuotta sitten sairastunut Ritvaliisa Mononen on toiminut vertaistukihenkilönä kymmenen vuotta. Hän on vetänyt ryhmiä Karpatiat ry:n Jyväskylän seudun Karpaloissa, lisäksi hän kohtaa vertaisia puhelimitse sekä kahden kesken.  

– Jollekin riittää yksi puhelu, toisen kanssa saatetaan jutella toistakymmentä kertaa. Etenkin alussa ihmisellä voi olla suuria pelkoja, joita on tärkeä päästä jakamaan, hän kertoo.

Kokemuksia vaihdetaan myös arjessa selviytymiseksi: miten toimia, kun väsymys äityy mahdottomaksi, entä voiko sydämentahdistin reistailla, entä mitä teen huolissaan olevien läheisteni kanssa.

Mononen on tavannut sairastuneita, jotka eivät ole saaneet purkaa huoliaan kenellekään. Ongelmista ei välttämättä haluta kertoa läheisille, jotta nämä eivät huolestuisi liikaa.

Monosesta vertaistuki on erityisen tärkeää niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä tapaamaan lääkäriä vuosittain. Joku on arka, eikä uskalla lähteä sairaalaan kunnon romahdettua. Silloin vertaiset kehottavat hakemaan apua nopeasti. Tukihenkilöt osaavat myös nähdä tilanteet, jolloin sairastunut on ohjattava lääkärin tai hoitajan vastaanotolle.

Koska vertaistukihenkilöt ovat itse jo pidempään sairastaneita, heille on kertynyt tietoa myös saatavilla olevista tuista ja hakukäytännöistä.

Mononen korostaa kohtaamisissa luottamuksellisuutta ja vaitiolovelvollisuutta. Tärkein vertaistukihenkilön ominaisuus on kuuntelemisen taito.

– Tämä on antoisaa, koska pystyy auttamaan toista. Minulla on myös halu näyttää sairastuneille, että olen elossa, vaikka sairastan. Kerran eräs minulle soittanut tuettava sanoi, että voisimmeko tavata, haluan nähdä ihmisen, joka on noin sairas mutta noin iloinen.

Tukea tarjolla: 

Lähteet: Suomen Sydänliitto/kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka sekä vertaistukihenkilö Ritvaliisa Mononen
Kuvitus: iStockphoto