Rintakivulle voi olla monta syytä – äkillisesti alkanut kipu aina syy hakeutua hoitoon

Rintakivulle voi olla monta syytä – äkillisesti alkanut kipu aina syy hakeutua hoitoon

Rintakivun takana voi olla monia syitä, mutta äkillisesti alkanut kipu on lähes aina syy hakeutua pikaisesti hoitoon. Pahimmillaan rintakipu voi kieliä sydäninfarktista.


Päivityspäivä: 26.9.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Rintakipu tai rasitusrintakipu (angina pectoris) tuntuu usein painavana, puristavana kipuna rinnassa. Kipu voi säteillä toiseen tai molempiin käsivarsiin, kaulaan, leukaan tai selkään. Myös äkillinen hengenahdistus on yleistä.

Rintakivulle on monta aiheuttajaa

Sydänperäisistä kivuista tärkeimmät ovat sepelvaltimotaudin aiheuttama, yleensä rasitukseen liittyvä puristava kipu tai sydäninfarktin levossakin tuntuva puristava kipu rintalastan takana.

Kivun sijainti voi vaihdella, mutta luonteenomaista on puristava tunne, joka voi säteillä leukaperiin, vasempaan yläraajaan tai ylävatsalle. Kipuun ei kuulu rintakehän paineluarkuus.

Myös erilaiset luu- ja lihaskivut ovat yleisiä rintakivun aiheuttajia, jotka voivat johtua pidempiaikaisesta ärsytyksestä tai esimerkiksi suoranaisesta iskusta tai muusta vammasta.

Rintakipua voivat pahentaa muut sairaudet, kuten anemia, lisääntynyt aineenvaihdunta (kilpirauhasen liikatoiminta) tai sydänläppien sairaudet.

Lisäksi sepelvaltimoihin voi tulla eräänlainen kramppi tai kouristus ilman, että niissä on kalkkeutumia (Prinzmetalin angina).

Oireet voivat alkaa äkkiä

Oireena on puristava, säteilevä kipu rinnassa, jota tulee useimmiten rasituksen tai henkisen stressin yhteydessä. Myös kylmä ilma ja tuuli voivat laukaista oireet. Kipu voi säteillä käsivarsiin, leukaan, kaulaan, hampaisiin, korviin, vatsaan tai hartioiden väliin.

Kaulan ympärillä voi tuntua kuristava tunne. Oireena ovat myös hengitysvaikeudet, jotka voivat alkaa yhtäkkiä. Olkapää, käsivarsi, kyynärpää ja käsi (yleensä vasen) voivat tuntua normaalia raskaammilta.

Mitä voi tehdä itse verisuonten kalkkeutumisen estämiseksi?

  • Jos tupakoit, lopeta.
  • Tarkkaile ruokavaliota. Syö hedelmiä ja vihanneksia, vältä nopeita hiilihydraatteja ja tyydyttyneitä rasvoja.
  • Jos olet ylipainoinen, yritä laihduttaa.
  • Liiku. 30 minuutin päivittäinen kävely riittää pitkälle.
  • Hoida diabetesta ja verenpainetta, jos kärsit näistä sairauksista.

Milloin pitää hakeutua hoitoon?

Jos rintakivun syynä ei ole selvä lihasperäinen kipu tai lievä rintakehään osunut isku, on syytä hakeutua hoitoon.

Hoitoon on tarpeen hakeutua välittömästi, jos

  • äkillisesti alkanut rintakehän alueen vaiva tuntuu puristuksena, kipuna, närästyksenä, ahtaana tai repivänä tunteena rinnassa tai
  • kipuun liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.

Saman päivän aikana on syytä hakeutua hoitoon, jos rasitukseen liittyvä rinnan kipu kehittyy tai pahenee aikaisemmasta tai ilmenee jo kevyessä rasituksessa.

Terveydenhuollon ammattilaisen kiireellinen arvio on myös tarpeen, jos kyseessä on vamman jälkeinen pistävä kipu tai pitkittyneeseen hengitystietulehdukseen liittyvä kipu tai kipuun liittyy korkea kuume.

Jos rintakipu on kehittynyt pitkän ajan sisällä, esimerkiksi kuukausien aikana, hoitoon kannattaa hakeutua lähiviikkoina. Jos kipu ei lakkaa omia aikojaan, se on syytä tutkia.

Miten lääkäri tekee diagnoosin?

Diagnoosi perustuu usein tyypillisiin oireisiin, sydänfilmiin (EKG) ja kielen alle asetetun nitroglyseriinin välittömään vaikutukseen.

Lisäksi lääkäri voi määrätä kuntopyörällä tai juoksumatolla tehtävän rasituskokeen. Sen avulla pystytään usein selvittämään, tulevatko kivut sydämestä.

Joissain tapauksissa tutkitaan suoraan sydämen sepelvaltimot. Nämä tutkimukset suoritetaan sairaalassa, jossa sepelvaltimoihin ruiskutetaan varjoainetta, minkä jälkeen sepelvaltimot nähdään röntgentutkimuksessa.

Joskus tehdään sydämen ultraäänitutkimus (kaikukardiografia). Tutkimuksen avulla nähdään sydänlihaksen ja sydänläppien toiminta.

Mitä lääkäri voi tehdä?

Lääkäri auttaa löytämään ja mahdollisesti vähentämään riskitekijöitä ja antaa neuvoja elintapojen muutoksiin. Lääkäri voi lisäksi määrätä tarvittaessa sopivan lääkityksen tai ohjata lisätutkimuksiin.

Potilaalle voi olla tarpeen tehdä sepelvaltimoiden pallolaajennus tai ohitusleikkaus, jossa veri ohjataan sepelvaltimoiden ahtaumakohtien ohi sydämen uusien verisuonten avulla.

Kirjoittaja: Steen Jensen, kardiologi ja ylilääkäri, Blekingesjukhuset-sairaala, Karlskrona
Päivittäjä: Kenneth Pehrsson, dosentti ja sisätautien sekä kardiologian erikoislääkäri, Karoliininen instituutti
Muut lähteet: Terveyskirjasto, Käypä hoito -suositus
Toimittanut: Maaret Tiensuu
Kuva: iStockphoto