Sepelvaltimotauti alkaa yllättäen – elintavoilla voi vaikuttaa paljon

Sepelvaltimotauti alkaa yllättäen pistävänä rintakipuna. Lue, miten tautia voi ehkäistä ja hoitaa.

Päivityspäivä: 26.9.2018

Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Joskus, etenkin naisilla ja vanhuksilla sepelvaltimotaudin oireena voi olla rintakivun sijaan ainoastaan rasituksessa tuntuva ohimenevä hengenahdistus. Tähän liittyy usein uupumista ja huonovointisuutta.

Oireet

Rasituksessa ilmaantuva puristava rintakipu kielii sepelvaltimotaudista. Kipu tuntuu yleensä keskellä rintaa laajalla alalla ahdistaen ja puristaen. Kipu voi säteillä vasempaan yläraajaan. Tyypillistä on, että se ilmaantuu samanlaisena aina, kun ruumiillinen tai henkinen rasitus nousee sille yksilölliselle tasolle, joka kullakin aiheuttaa sydänlihakseen hapenpuutetta.

Joskus kipu voi olla luonteeltaan polttavaa tai tuntua ylävatsan puolella. Tyypillisesti puristavan rintakivun alue on keskellä rintalastaa ja sen ympärillä, joskus kipu voi tuntua ylävatsalla. Kipu voi säteillä myös keskelle selkää lapojen väliin.

Tutkimukset

Rasitusrintakipuna eli angina pectoriksena ilmenevää sepelvaltimotautia sairastavalta potilaalta ei yleensä löydy mitään poikkeavaa. Myös sydämen sähkökäyrä eli EKG on usein normaali.

Tämän takia päädytään usein tekemään rasituskoe. Mikäli kokeen aikana tuntuu rintakipua ja EKG-muutoksia, ovat ne merkki sepelvaltimotaudista. Tämän perusteella aloitetaan lääkehoito.

Diagnoosi

Sepelvaltimotaudin diagnoosi tehdään yllättävien rintakipuoireiden perusteella.

Sepelvaltimotaudin hoito

Sepelvaltimotautia sairastaville aloitetaan pieniannoksinen asetyylisalisyylihappolääke ("sydänaspiriini"). Lääke ehkäisee valtimoveritulpan muodostumista. Jos se ei haittavaikutusten takia sovi, tilalla voidaan käyttää yhtä tehokasta klopidogreelia.

Nopeasti vaikuttavat nitrovalmisteet (tabletti tai suihke) on tarkoitettu potilaiden itsensä annosteltavaksi tarpeen mukaan. Niillä saadaan rintakipu väistymään nopeasti tai etukäteen otettuna kokonaan estettyä. Sepelvaltimotautia hoidetaan myös pallonlaajennus- ja ohitusleikkauksella.

Seuranta

Sepelvaltimotaudin oireita on hyvä seurata kotona. Seurannan tiheys riippuu potilaan yksilöllisistä tarpeista. Monessa tapauksessa potilailla on myös muita sairauksia, jotka vaikuttavat seurannan tiheyteen.

Seurannassa on tärkeää motivoida potilas pitkäaikaisen sairautensa hoitoon ja riskitekijöihin vaikuttamiseen. Seurannassa selvitetään potilaan oireet, elintapatekijät, riskitekijät ja hoitoon liittyvät mahdolliset ongelmat, kuten lääkehoitoon sitoutumisen halukkuus.

Ennuste

Hoidosta huolimatta joillakin potilailla tilannetta saattaa monimutkaistaa oireilun vaikeutuminen, akuutti sepelvaltimotautikohtaus tai sydämen vajaatoiminta, jolloin esimerkiksi kajoavia hoitoja joudutaan pohtimaan uudestaan.

Ennaltaehkäisy

Kuten kaikkia sydän- ja verisuonitauteja, sepelvaltimotaudin syntyä voidaan tehokkaasti ehkäistä vähentämällä valtimotautia aiheuttavia riskitekijöitä. Näistä tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja kohonnut veren kolesteroliarvo. Samalla ehkäistään myös diabetesta.

Myös liikunta, painonhallinta ja terveellinen ruokavalio ehkäisevät samalla sepel- ja muun valtimotaudin syntyä. Kun vaikutetaan näihin jo nuorella iällä, voidaan pienentää myöhemmällä iällä syntyvän sepelvaltimotaudin riskiä.

Kuvitus: iStockphoto