Muistisairauksiin liittyy usein käytösoireita – miten niitä voi helpottaa?

Muistisairauksiin liittyy usein käytösoireita – miten niitä voi helpottaa?

Kaikkiin muistisairauksiin liittyy käytösoireita, kuten masennusta, harhaisuutta, harhaluuloisuutta, apatiaa tai aggressiivisuutta. Usein oireille on syy, jota korjaamalla ne lievenevät.


Julkaisupäivä: 22.2.2019
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Jopa 90 prosentilla muistisairaista esiintyy jonkinasteisia käytösoireita. Oireet voivat olla lyhytaikaisia tai jatkua vuosien ajan. Tavallisimpia käytösoireita ovat esimerkiksi masentuneisuus, ahdistuneisuus, levottomuus, aistiharhat, aggressio ja estottomuus.

Mistä käytösoireet johtuvat?

Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet ovat monimutkainen vyyhti: sairaus itsessään aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka vaikuttavat myös käytökseen. Lisäksi oireet voivat liittyä potilaan persoonallisuuteen, historiaan ja hyvin usein elinympäristöön tai hoitavan henkilön asenteeseen. Oireen syy on pyrittävä selvittämään ja hoitamaan ensisijaisesti lääkkeettömästi. Mikäli oire lääkkeettömästä hoidosta huolimatta rasittaa potilasta tai tämän läheisiä tai aiheuttaa jopa vaaratilanteita, joudutaan turvautumaan myös lääkehoitoon.

Esimerkiksi tylsyys voi aiheuttaa käytöshäiriöitä, samoin turvattomalta tuntuva elinympäristö. Joskus turvattomuus liittyy siihen, että muistisairas ei enää sairauden edetessä tunnista ympäristöään, mutta se voi liittyä myös esimerkiksi hoitajien jatkuvaan vaihtumiseen ja turvallisten ihmiskontaktien puuttumiseen.

Miten käytösoireita voi hoitaa?

Äkillisesti ilmaantuneen käytösoireen taustalla voi olla fyysinen syy, kuten virtsatulehdus tai kaatumisen aiheuttama murtuma, joten oireen syyn selvittämiseksi täytyy tehdä perinpohjainen terveystarkastus. Esimerkiksi harhaisuuden tai sekavuuden voi aiheuttaa virtsatietulehdus. Kun sairaus hoidetaan, myös käytösoire häviää.

Aina käyttäytymisen muutokselle ei kuitenkaan löydy fyysistä syytä. Silloin on syytä pohtia, mitä muuta oireen taustalla voisi olla. Ovatko oireet tilannesidonnaisia vai jatkuvia? Onko ympäristössä tapahtunut muutoksia? Onko muistisairaan elämässä tapahtunut jotain muuta uutta? Oireet voivat liittyä suoraan taudin aiheuttamiin muutoksiin aivoissa, mutta jos oireet liittyvät voimakkaasti tiettyihin tilanteisiin, tilanteissa voi olla sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat muistisairaalle turvattomuutta. Esimerkiksi hoitotilanne voi olla sellainen, että se tuntuu muistisairaasta pahalta, ja tällöin hän oireilee käytöksensä kautta, jos ei pysty sanoittamaan ongelmaa. Tällainen ongelma korjaantuu hoitokäytäntöä muuttamalla.

Moni muistisairas kokee esimerkiksi peseytymistilanteen epämiellyttäväksi. Silloin kannattaa miettiä, miten tilannetta voisi helpottaa: Tuntuuko vaatteiden riisuminen ikävältä tai tuleeko muistisairaalle kylmä riisumisen ja suihkun välillä? Onko vesi sopivan lämmintä?

Muistisairas hyötyy siitä, että häntä hoitaa tuttu ihminen ja hoivakodissa tutut hoitajat. Näin ympärillä olevat ihmiset tuntevat hänen tapansa ja luonteensa mahdollisimman hyvin, ja osaavat reagoida poikkeavaan käytökseen. Jos hoitohenkilökunta vaihtuu jatkuvasti ja hoitotilanne on kovin kiireinen, käytösoireet voivat lisääntyä. Vaikka muistisairas ei enää sairauden edetessä osaa sanoittaa tuntemuksiaan, hän aistii silti hoitajien asenteen. Vaikka osaaminen heikkenee sairauden myötä, muistisairas on silti aikuinen ihminen, jota tulee kohdella sen mukaisesti.

Onko lääkitys aina tarpeellinen?

Jos käytösoire ei lievity tai poistu muuten, voi olla tarpeen kokeilla oireesta riippuen esimerkiksi harhaisuuslääkitystä. Lääkitys ei ole loppuelämän ratkaisu. Se aloitetaan pienellä annoksella, ja sen tehokkuutta tulee jatkuvasti seurata. Kun käytöshäiriö loppuu, lääkitys tulee purkaa pikkuhiljaa pois.

Monella muistisairaalla on jatkuvasti käytössä keskushermostoon vaikuttava lääkitys (esimerkiksi kolmiolääke), josta on pidemmän päälle enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos muistisairas vaikuttaa apaattiselta tai häneen ei saa kontaktia, kannattaa tarkistaa lääkitys. Yleensä toimintakyky palautuu, kun turhien lääkkeiden antaminen lopetetaan.

alzheimer kaytosoireet2

Voiko käytösoireita hillitä omalla käytöksellään?

Paras tapa lähestyä muistisairasta on levollinen ja rauhallinen kontaktin ottaminen. Muistisairaan historiasta voi hakea vinkkiä siihen, millaisesta kontaktista hän pitäisi. Esimerkiksi tuttu musiikki voi rauhoittaa tai ilahduttaa, samoin lämmin kosketus. Kaikki eivät kuitenkaan pidä kosketuksesta. Tärkeintä on, ettei itse lähde mukaan muistisairaan aggressioon, vaan pitää vuorovaikutuksen rauhallisena ja lämpimänä.

On luonnollista, että läheiseltä palaa pinna, jos muistisairas käyttäytyy aggressiivisesti ja herjaa. Jokaisella on oikeus suuttua tullessaan huonosti kohdelluksi. Kielteisiä tunteita voi avata muistisairaalle, ja kertoa suoraan, että hänen käytöksensä tuntuu pahalta.

Jos muistisairaalla esiintyy harhoja, esimerkiksi mustasukkaisuutta tai epäilyjä varkauksista, ei kannata ruveta väittelemään hänen kanssaan. Keskustelua voi yrittää harhauttaa toiseen suuntaan tai olla kiinnittämättä huomiota harhoihin. Myös huumori voi joskus olla hyvä keino.

Ylipäänsä muistisairaan kanssa keskustellessa kannattaa muistaa, että tosiasioilla ei ole sairauden edetessä niin suurta väliä. Dementoitunut läheinen saattaa puhua vanhoista asioista kuin ne olisivat tätä päivää tai hänellä saattaa olla muistoja tapahtumista, joita ei ole koskaan tapahtunut. Keskustelua voi hyvin käydä hänen ehdoillaan, sillä väittelystä seuraa usein vain pahaa mieltä ja ahdistusta.

Muistisairas ei sairauden edetessä muista olevansa sairas. Sairauden mainitseminen voi aiheuttaa hämmennystä, mutta siitä voi myös olla hyötyä silloin, kun muistisairas on ahdistunut. Hänelle voi kertoa, että hänellä on sellainen sairaus, jonka takia hän ei aina muista tai ymmärrä, mutta se ei haittaa mitään, sillä läheiset auttavat.

Miten omainen pärjää käytösoireisen muistisairaan kanssa?

Käytösoireet ovat yksi suurimmista syistä sille, miksi muistisairas siirtyy kotihoidosta hoivakotiin. Käytökseen liittyvät oireet ovatkin monesti omaisille kaikkein vaikein osa muistisairautta. On tuskallista seurata, kun rakkaan ihmisen käytös muuttuu, eikä hän ole oma itsensä. Joskus apua voi saada siitä, että muistuttaa itselleen, että käytöksen taustalla on sairaus, eikä omainen käyttäydy hankalasti aiheuttaakseen mielipahaa.

Kun omat keinot loppuvat, apua kannattaa hakea muistisairaan omalta lääkäriltä ja muistihoitajalta tai -koordinaattorilta, ja vertaistukea saa esimerkiksi muistiyhdistysten kautta. Yleensä taudin edetessä tulee vastaan tilanne, että muistisairaan on parempi asua hoivakodissa kuin kotona. Omaishoitajan ja muiden läheisten täytyy muistaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.

Artikkelissa asiantuntijana neurologian tohtori ja kliinisen tutkimuksen johtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Muut lähteet: Sulkava, Viramo & Eloniemi-Sulkava: Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet, Suomen dementiahoitoyhdistys, 1999 ja Hallikainen M, Mönkäre R, Nukari T: Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt, Duodecim, 2017.
Kuvitus: Shutterstock

Lue myös:

Alzheimeria ja Lewyn kappale -tautia sairastava voi kävellä ja riehua unissaan
Alzheimerin ja pienten suonten taudin yhdistelmä hidastaa ajattelua

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Timo Hakkarainen 2019-03-2 11:25 (3 months lähtien)

    Tässä sinänsä hyvässä artikkelissa ei mainittu lainkaan lääkkeiden mahdollisia sivuvaikutuksia harhojen, muisti- ja käytöshäiriöiden mahdollisina aiheuttajina.