Alzheimerin ja pienten suonten taudin yhdistelmä hidastaa ajattelua

Alzheimerin ja pienten suonten taudin yhdistelmä hidastaa ajattelua

Alzheimerin taudin rinnalla voi olla liitännäissairauksia, joista yleisin on aivojen pienten suonten tauti. Yhdistelmässä muistioireiden rinnalla kulkee heikentynyt toiminnanohjaus.


Julkaisupäivä: 21.8.2018
Kirjoittaja: Minna Pauliina Kataja

Alzheimerin taudin ja pienten suonten taudin yhdistelmä koskettaa kymmeniätuhansia potilaita, se on merkittävä erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä ja saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alalaji.

Pienten suonten tauti havaitaan usein tilanteessa, jossa iäkäs henkilö joutuu sairaalaan esimerkiksi tulehdussairauden tai luunmurtuman takia ja hoitojakson aikana ilmaantuu sekavuutta. Tuolloin tehdään pään tietokonekuvaus, ja siinä näkyvät pienten suonten taudille tyypilliset muutokset. Ne ovat usein kehittyneet hitaasti vuosien aikana ilman sellaisia oireita, että ne olisivat aiemmin tuoneet lääkäriin.

Toinen pienten suonten taudin ilmenemismuoto on äkillinen aivohalvaus, jonka oireena voi olla esimerkiksi raajan heikkous. Pienten suonten taudin aiheuttama aivoinfarkti voi olla se tekijä, joka tekee piilevästä Alzheimerin taudista äkillisesti oireisen.

Muistioireita ja heikentynyt toiminnanohjaus

Pienten suonten tauti vaikeuttaa toiminnanohjausta ja hidastaa tiedonkäsittelyä. Sairastuneen toiminta ja ajattelu hidastuvat. Henkilön on vaikeaa asettaa tavoitteita, aloittaa toimintaa, pysyä suunnitelmissaan ja olla johdonmukainen. Esimerkiksi kauppaan lähteminen saattaa jäädä tekemättä aloitekyvyn puutteen takia.

Ero Alzheimerin tautiin on se, että Alzheimerin taudissa episodinen tapahtumamuisti on häiriintynyt. Tautiyhdistelmää sairastavalla henkilöllä ovat sekä tapahtumamuisti että toiminnanohjaus heikentyneet. Aivoverenkiertohäiriöön voi liittyä myös muita oireita, esimerkiksi kävelyn tai tasapainon häiriöitä, virtsanpidätyskyvyttömyyttä ja masennusta.

Molempiin tauteihin voi liittyä myös käytöshäiriöitä tai persoonallisuuden muutoksia. Esimerkiksi pienten suonten tautiin voi liittyä apatiaa, ja sairastunut jää helposti kotiin. Alzheimerin taudissa potilas voi toistaa yhtä ja samaa toimintoa päivästä toiseen ja olla toisinaan yliaktiivinen tai ärtynyt. Kaikki taudit ovat yksilöllisiä ja oireet vaihtelevat.

Hoidossa tiedostettava molemmat taudit

Hoidossa on tärkeää ottaa molemmat taudit huomioon ja pitää huolta potilaan yleisestä terveydentilasta. Aivoverenkiertohäiriön vaaratekijöitä kuten korkeaa kolesterolia, kohonnutta verensokeritasoa ja kohonnutta verenpainetta tulee hoitaa. Lisäksi potilaan tulee lopettaa tupakointi ja liikkua säännöllisesti.

Hoidossa tulee huolehtia hyvistä elintavoista ja kiinnittää huomio hoidettavan ympäristöön ja poistaa sieltä sellaisia tekijöitä, jotka voivat pahentaa tilannetta.

Liikunta vaikuttaa muisti- ja tiedonkäsittelyn sairauksiin ennaltaehkäisevästi jo keski-iässä. Pienenkin liikuntamäärän lisäys nykyiseen auttaa parantamaan aivoterveyttä. On terveellistä rasittaa itseään, hikoilla ja hengästyä. Suositukset riippuvat siitä, paljonko ihminen liikkuu ennestään. Niille, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan, suositellaan vähintään puoli tuntia liikuntaa kerrallaan kolme kertaa viikossa.

Hyvät elämäntavat ehkäisevät muistitoimintojen heikentymistä myös niillä, jotka ovat geneettisesti alttiita Alzheimerin taudille. Suomalaisen FINGER-tutkimuksen mukaan liikuntainterventioilla on pystytty vähentämään sairauksia niillä henkilöillä, joilla on korkea sairastumisriski. Tutkimuksessa liikunta- ja muistiharjoittelu sekä ravitsemusohjaus hidastavat sairauden etenemistä.

Tämä vahvistaa sitä näkemystä, että iäkkäillä tulisi olla liikkumiseen mahdollisimman matala kynnys. Kannattaakin miettiä, voiko ikäihmisen kotiin hankkia kuntopyörän tai käsillä poljettavan laitteen.

Oireinen pienten suonten tauti näkyy aivokuvissa

Pienten suonten tautia sairastavien aivojen tietokone- ja magneettikuvauksessa näkyy usein muutoksia valkeassa aineessa. Sen lisäksi aivoissa voi näkyä pieniä infarkteja, niin sanottuja lakunainfarkteja, ja kudoskatoa. Keskeinen tautimekanismi on aivojen syvien pienten läpäisevien verisuonten ahtautuminen.

Mikäli henkilöllä on ongelmia toiminnanohjauksessa ja tiedonkäsittelyssä, eikä kuvissa näy muutoksia, on mahdollista ottaa näyte selkäydinnesteestä, jossa hermoston rappeumat näkyvät biomarkkerimuutoksina. Jos aivoista otetuissa kuvissa eikä selkäydinnesteen biomarkkereissa näy poikkeavaa, on taustalla muu syy.

Muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia aiheuttavat myös masennus, krooninen kipu ja uniapnea. Muistihäiriön taustalla voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, kalsiumaineenvaihdunnan häiriö tai B12-vitamiinin puutos. Näitä syitä poissuljetaan jo alkuvaiheessa tarkalla haastattelulla ja laboratoriokokeilla.

Muistia ja tiedonkäsittelyä tutkitaan CERAD-testillä ja neuropsykologisilla tutkimuksilla. Potilasta ja hänen läheistään haastatellaan.

Asiantuntijana artikkelissa dosentti, neurologi Susanna Melkas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä
Muu lähde: Duodecimin käypä hoito -suositus
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Tuulikki Hakala 2018-09-3 19:27 (15 months lähtien)

    Miten näihin tutkimuksiin pääsee? Tasapaino heittää, masennusta on, ei saa tehdyksi mitään. Asiat ja laskut kerääntyvät... mutta apua paranemiseen ei saa, kun ei ole ns. akuutti tilanne. Käsi ei olepoikki ja vielä muistaa syödä silloin tällöin. Yksin olet sinä ihminen kaiken keskellä yksin. Yksin syntyvä oot, yksin kuoleva oot.... totesi jo aikoinaan Eino Leino.

  • Avatar Arja Salmela 2018-09-4 20:25 (15 months lähtien)

    Hyvä kirjoitus

  • Avatar Terttu Pennanen 2018-09-9 07:01 (15 months lähtien)

    Mieheni menehtyi alzheimerin tautiin 66v. Magneettikuvissa näkyi hänen laguunainfarkti. Emme tienneet koska oli ollut. Eikä neurologi tai kukaan muukaan kertonut mahdollisesta yhteydestä alzheimerintautiin. Suvussa paljon sydän- ja verisuoni sairauksia. Ruumiinavauksessa todettiin mieheni sepelvaltimo tauti. Aiemmin ei tiedetty sitä. --Hyvää ja tärkeää tietoa artikkelista. Kiitos!
    .

  • Avatar Isa Katas 2018-09-16 20:42 (14 months lähtien)

    Olen 79 v. enkä (vielä) kärsi alzheimerista enkä muustakaan muistihäiriöistä paitsi nimien suhteen on toivotonta, sekä henkilöiden että esim lääkkeiden ym . Myös ihan tavalliset sanat saattavat joskus kadota jonnekin Tulen toimeen kyllä, vaikka muita sairauksia onkin. Artikkelinne oli hyvä, en ole koskaan tiennyt pienten suonten taudista. Itselläni on sydämen vajaatoiminta, johon saan hoitoa.

  • Avatar Marita Saarinen 2018-09-16 21:19 (14 months lähtien)

    Hyvä tieto

  • Avatar Tuulikki Hakala 2018-09-17 14:41 (14 months lähtien)

    Katso edellä!

  • Avatar Raimo Korhonen 2018-09-22 07:28 (14 months lähtien)

    Kun on todettu alkava, siis lievä muisti sairaus(vaimolla) niin miksi jo tuossa vaiheessa ehdotetaan ajokortin poistoa, kysymättä niiltä jotka ovat jatkuvasti lähellä, ja tietävät tilanteen paremmin ja ovat aivan eri mieltä. (mies, ja lapset) Kortin menetys haittaa jokapäiväistä sosiaalista toimintaa. Ystävät, tapahtumat(esim. Lastenlasten) konsertit, kesämökillä käynti. Ym. Eikö tällainen sairastuta lisää? Sitäpaitsi asutaan haja- asututusalueella. Kaikki tuttua. Enkä ole huomannut juuri mitään muutosta ajotaidossa. Pitäisi kuulla läheiset, ja saada as.osaisen myöntymys ennen päätösta. Mielipidettäni/aviopuoliso, ei ole noteerattu. Tehkää nyt jotain, ettei tällaisia epäkohtia olisi.

  • Avatar Raimo Korhonen 2018-10-15 11:10 (13 months lähtien)

    Vaimolla pientä hahmottamisvaikeutta, jota itse vierestä seuranneena en edes noteerannut. Pidin sitä normaalina vanhenemiseen liittyvänä tapahtumana. Ajokortti otettiin pois, puolisolta (minulta) kysymättä(onko ajokykyinen! /on toistaiseksi ollut hyvä kuljettaja. Kun asutaan maaseudulla ystävä, sukulais,kauppa ym tapaamiset jäävät. Onko se hoitoa, kun jää kotiin kököttämään. Kuka enää uskaltaa lähteä minkään konitohtorin tutkimuksiin, kun sieltä tulee vain raippoja.Jos 7-90 ikäiset laitetaan kaikki ajokokeeseen kaupunkiin, niin yksikään heistä ei selviydy kokeesta. Siis 2 virhettä, kuten veljellä. (Parkinsonin tauti. - kortti pois) siis pitäisi olla seuranta, myös lähiomaiset. Ja sitten yhdessä päätös. Nyt, jos minulta joku kysyy sanon :Älä mene lääkäriin! Apua et saa, ei ole,ja ajokortti lähtee, kun ne vain varmistaa selustansa.

  • Avatar Leena Laaksonen 2018-10-29 06:55 (13 months lähtien)

    Iäkäs tätini on juuri tänään menossa tutkimuksiin. Hänellä on alkanut ilmetä kuvatun laisia oireita. Hän on aina ollut itsellinen ja pitänyt hyvää huolta itsestään ja muista. Asuu yksin. Muutos alkanut.

  • Avatar Lahja Junttila 2018-11-16 12:54 (12 months lähtien)

    Uutta tietoa minulle Alzheimerin taudista. Minulla on todettu 2 vuotta sitten muutoksia valkoisessa aivo-osassa (sanottiin että vanhenen nopeammin kuin muut ikäiseni) ja nyt tuli mieleeni että haluaisin tutkituttaa aivoni uudestaan kun kaikki artikkelissanne mainitut oireet paitsi masennus, täsmäävät . Lisäksi voisin mainita pahan vapinan molemmssa käsissä. Ongelmana taitaa olla pääsy uusintakuvaukseen, ajattelen että jos tauti voitais tunnistaa ja antaa lääkitys, ehkä sairautta voitaisiin siirtää ja voisin kuolla vanhuuden heikkouteen ja enkä joutuis toisten rasitukseksi niin pahasti kuin ko. taudissa joutuu.

  • Avatar Marja Koivisto 2018-11-22 11:49 (12 months lähtien)

    Kiitos tiedosta!

  • Avatar Marja Koivisto 2018-12-10 18:17 (12 months lähtien)

    Luin mielenkiinnolla, kun itselläni on yllä mainittuja oireita. Miten minun pitäisi edetä? Kuinka pääsen Gerad-testiin?

  • Avatar Veli Laurinsalo 2019-01-26 16:43 (10 months lähtien)

    Onko tutkittu sitä, että onko näitä oman toiminnan ohjauksen puutteita ollut myös aikaisemmin, eli myös silloin kouluaikana? Jokaisella alakoulun luokalla on selkeästi joukko, joilla on oppimisessa ja oman toiminnan ohjauksessa haasteita. Siis, onko tämä ryhmä riskiryhmänä myös n. 60 vuoden kuluttua esim. alzheimerin sairauteen?