Dementia ei ole vain muistihäiriö

Esimerkiksi Alzheimerin tauti johtaa pitkälle edetessään dementiaan, mutta dementiaa aiheuttavat myös monet keskushermoston sairaudet, myrkytykset tai lääkkeet. 

Dementia ei ole sama kuin muistihäiriö

Dementia oireilee moninaisesti. Muistihäiriölle on ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua. Pelkkä muistihäiriö ei kuitenkaan tarkoita, että henkilö kärsisi alkavasta dementiasta.

Nimi- ja tilamuisti heikkenevät kaikilla ikääntyessä ilman että kyseessä olisi varsinainen muistisairaus. Myös työmuisti heikentyy väistämättä iän mukana, minkä vuoksi on vaikeaa pitää montaa asiaa yhtä aikaa mielessä.

Dementiassa kyky suunnitella heikentyy. Myös aikaisemmin opitut yksinkertaisetkin taidot, kuten tiskaaminen ja ruoanlaitto, saattavat heikentyä. Oireisiin kuuluvat myös käytöshäiriöt etenkin vanhemmilla ihmisillä.

Muistia tutkitaan monin testein

Jos läheisellä tai itsellä herää epäilys alkavasta dementiasta on syytä hakeutua lääkärille.

Dementiaa tutkitaan ensi vaiheessa erilaisilla kyselykaavakkeilla. Minimental- (MMSE) ja CERAD-testit ovat ehkä yleisimmin perusterveydenhuollossa käytetyt testit. Nämä testit antavat karkean numeerisen arvon tutkittavan korkeammista aivotoiminnoista.

Testeillä ei yleensä pystytä erittelemään dementia aiheuttajaa, mutta seurannassa ne ovat sitäkin käyttökelpoisempia.

Myös perusverenkuva on hyvä tarkistaa dementiaa tutkittaessa.  Tämän lisäksi aivojen kuvaaminen ainakin kerran tutkimusten yhteydessä tietokone- tai magneettikuvauslaitteella on suositeltavaa.

Neuropsykologisilla testeillä voidaan tarvittaessa arvioida muistihäiriöiden luonnetta tarkemmin. Epäselvissä tapauksissa neurologi tai geriatri voi auttaa diagnoosin määrittämisessä.

Lääkitys voi hidastaa taudin etenemistä

Dementian hoidossa on oleellista hyvä perushoito. Sairastuneelle pyritään luomaan turvallinen ja tuttu ympäristö. Tapaturma-alttiutta vähennetään myös vaikuttamalla ympäristöön.

Myös omaisten jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota, sillä usein alkuvaiheessa dementiaan sairastunut potilas on omaisten hoidossa. Myöhemmässä vaiheessa dementiapotilas tarvitsee pysyvän hoitopaikan.

Joskus dementian taustalta löydetään hoidettavissa oleva sairaus. Yleensä kuitenkin kyseessä on ongelma, jota ei voida hoitaa. 

Joskus lääkitys hidastaa tautiprosessia, mutta ei pysäytä taudin etenemistä eikä korjaa jo aiheutuneita vaurioita.

Dementiapotilasta täytyy seurata

Seuranta on erityisen tärkeää silloin kun potilas on kotihoidossa. Potilaan tilan kehittymisen seuranta edistää oikea-aikaisten hoitopäätösten tekoa.

Voiko muistisairautta ehkäistä?

Elintapoja muuttamalla voi ennaltaehkäistä monien muistisairauksien kehittymistä. Hyviä muutoksia ovat muun muassa tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, fyysinen aktiivisuus ja painon kurissa pitäminen. Samat elintapamuutokset ehkäisevät myös valtimosairauksia ja korkeaan elintasoon liittyviä syöpiä.

Kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee tehokkaasti aivohalvauksia ja on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä dementoituminen vähenee. Eräissä iäkkäillä tehdyissä verenpainelääketutkimuksissa onkin havaittu verenpainelääkkeen edullisia vaikutuksia myös muistisairauksien ehkäisyssä.

Hyödyn osoittaminen useilla eri verenpainelääkkeillä tehdyissä tutkimuksissa on viitannut verenpaineen alentamisen ensisijaiseen merkitykseen ja siihen, että hyöty liittyy kiinteästi aivohalvauksien estymiseen.

Kuvitus: iStockphoto