Miten tunnistaa Alzheimerin taudin varhaiset merkit? ”Epäilys on syy hakeutua muistitesteihin”

Miten tunnistaa Alzheimerin taudin varhaiset merkit? ”Epäilys on syy hakeutua muistitesteihin”

Tyypillisin Alzheimerin taudin ensimerkki on unohtelu, mutta tauti oireilee myös monin muin tavoin. Aikainen diagnoosi on avainasemassa, jotta hoito voidaan aloittaa hyvissä ajoin.


Julkaisupäivä: 19.2.2019
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Unohtelua, tavaroiden hukkaamista ja vaikeutta uuden oppimisessa. Vähintään 200 000 suomalaisella on muistisairaus, joista Alzheimerin tauti on yleisin. Tauti alkaa hiipien, eikä sairastunut välttämättä itse tunnista omia oireitaan. Neurologian tohtori ja kliinisen tutkimuksen johtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, millaisia oireita Alzheimer aiheuttaa varhaisessa vaiheessa ja miten sairastuneen saisi tutkimuksiin.

Alzheimerin tauti on muistisairaus, jonka tavallisin oire on toistuva unohtelu, joka pahenee taudin edetessä. Alussa on tyypillistä, että puhutut asiat eivät pysy muistissa ja tavarat saattavat olla jatkuvasti hukassa. Puhuttujen asioiden tapaan myöskään päivänpolttavat uutiset eivät välttämättä jää muistiin. Uuden oppiminen vaikeutuu, ja neuvot eivät tunnu millään menevän perille. Vaativampien paperihommien tai talousasioiden hoitaminen tuntuu hankalalta, ja sairastunut kaipaa niihin tukea tai ne saattavat jäädä kokonaan hoitamatta.

On melko tavallista, että jo taudin alkuvaiheessa esiintyy mielialan ja käytöksen muutoksia. Sairastunut voi ahdistua, muuttua apaattiseksi, aggressiiviseksi tai masentuneeksi. Läheisistä voi tuntua, että sairastunut ei ole oma itsensä. Myös aktiivisuus ja oma-aloitteisuus usein kärsivät, eikä mitään oikein saa aikaiseksi. Tutut harrastukset voivat jäädä, ja sairastunut saattaa keksiä kaikenlaisia syitä, miksi näin on: jalka on kipeä tai flunssa on iskemässä.

Jos sairastunut on työelämässä, on tavallista, että työskentely hidastuu ja työkuorma tuntuu yhtäkkiä liian suurelta. Työ ei tunnu etenevän, ja sattuu virheitä. Voi olla, että työkaverit huomaavat tämän, mutta sairastunut itse ei välttämättä huomaa minkään olevan vialla. Työikäisen kohdalla muistisairaus sekoittuu helposti työuupumukseen, stressiin tai masennukseen, joka ei paranekaan hoidolla. Jos näin on, pitäisi aina ottaa huomioon kognition aleneman mahdollisuus.

Joissain tapauksissa Alzheimerin tauti voi alkaa unohtelun sijaan hahmottamisen vaikeudella: tuntuu, ettei näe, mutta tutkimuksessa silmistä ei paljastu mitään vikaa. Hahmottamisen vaikeus voi johtaa eksymiseen tutuissakin paikoissa.

Kepulikonstit tarvittaessa käyttöön

– Jos itsellä tai läheisellä herää epäilys muistisairaudesta, se on aina syy hakeutua muistitesteihin, Hallikainen sanoo.

Varhainen diagnoosi on tärkeä, vaikka Alzheimerin tautiin ei toistaiseksi tunneta parannuskeinoa. Nykyisillä lääkkeillä pystytään lisäämään taudin varhaisessa vaiheessa potilaan toimintakykyä ja näin hidastamaan taudin etenemistä. Lääkkeet eivät kuitenkaan paranna muistia eli unohtelu on tavallista lääkityksestä huolimatta. Jos tauti on pitkällä, lääkkeet pitävät käytösoireet kurissa.

Muistisairas voi huomata taudin varhaisessa vaiheessa, että jotain on pielessä. Oireet saattavat hävettää, ja usein niitä piilotellaan läheisiltä. Oireet tulevat hiipien, ja melko pian sairaudentunto häviää. Jos läheiset huomauttavat unohtelusta, sairastunut saattaa suuttua tai vakuutella, että kaikki nyt joskus unohtelevat asioita. Ei ole myöskään tavatonta, että tilanne kääntyy päälaelleen, ja sairastunut väittää, että hän on kunnossa, mutta muilla on vikaa päässään. Tällaisessa tapauksessa voi olla hyvin vaikeaa suostutella sairastunut muistitesteihin.

– Kannattaa ottaa yhteyttä sairastuneen omaan lääkäriin tai terveyskeskukseen ja kertoa tilanteesta. On sallittua käyttää kepulikonsteja, jotta saadaan sairastunut hoidon piiriin. Hänet voi esimerkiksi viedä tavalliseen terveystarkastukseen, johon sitten kuuluukin myös muistin testaamista.

alzheimer varhaiset oireet2

Ensimmäiseksi perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa tehdään yleensä CERAD-seulontatesti, jolla arvioidaan potilaan kognitiivista toimintakykyä. Lisäksi otetaan laboratoriokokeita, joiden avulla suljetaan pois oireiden mahdollisia muita aiheuttajia. Kaikille tehdään pään kuvantamistutkimus ja muita lisätutkimuksia tarpeen mukaan. Tärkeä osa tutkimuksia on potilaan ja läheisen haastattelu, jossa kartoitetaan oireita. Tutkimuksiin voi valmistautua miettimällä jo ennakkoon muutamia Muistiliiton listaamia asioita:

  • Milloin oireet alkoivat?
  • Miten muistin heikkeneminen tai muut oireet näkyvät arjessa?
  • Millaiset asiat ovat muutosten myötä vaikeutuneet?
  • Onko joku muu huomauttanut muistiongelmista?
  • Onko läheisen käyttäytyminen muuttunut?
  • Osaatko yhdistää unohtelun tiettyihin tilanteisiin?

Mikäli tutkimusten perusteella herää epäily etenevästä muistisairaudesta, tulisi tehdä lähete muistipoliklinikalle jatkotutkimuksia varten. Työikäiset lähetetään aina neurologian poliklinikalle, jossa tehdään laaja neuropsykologinen tutkimus, sillä CERAD ei ole nuorten kohdalla riittävän luotettava.

Hoitoon kahdenlaisia lääkkeitä

Alzheimerin tautia hoidetaan kahdenlaisilla lääkkeillä. Hoito aloitetaan tavallisesti asetyylikoliiniesteraasin eli AKE:n estäjällä, joka aktivoi aivokuoren hermosoluja ja parantaa niiden toimintakykyä. Käytössä on kolme lääkettä: donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini, joilla on yksilölliset sivuvaikutukset. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Jos yksi lääke ei sovi esimerkiksi vatsaoireiden takia, kokeillaan toista.

Kun sairaus etenee tai potilaalla ilmenee käytöshäiriöitä, AKE:n estäjän rinnalle lisätään tavallisesti memantiini, joka estää aivosoluille haitallista liiallista glutamaatti-välittäjäainevaikutusta. Memantiinia voidaan kokeilla myös silloin, kun AKE:n estäjää ei jostain syystä voida käyttää.

– Lääkehoidon tehosta Alzheimerin taudin oireiden hoidossa on hyvä tutkimusnäyttö. Kliininen kokemus on osoittanut, että lääkehoidosta on usein hyötyä potilaan arkiselviytymisessä ja käytösoireiden kurissa pysymisessä.

Lääkehoidon lisäksi on tärkeää, että Alzheimerin tautia sairastava pysyy aktiivisena ja harjoittaa säännöllisesti arjessa tarvittavia taitoja ja muistia. Päivittäinen liikunta ja täysipainoinen ruokavalio tukevat taudin hoitoa.

Alzheimerin tautia sairastava ja hänen läheisensä saattavat jäädä diagnoosin ja lääkityksen määräämisen jälkeen taudin kanssa yksin. Hallikainen painottaa, miten tärkeää olisi, että diagnoosin saamisen yhteydessä järjestettäisiin useampi käynti muistihoitajan tai -koordinaattorin luona, jotta sairastunut ja hänen läheisensä saisivat tarvitsemaansa tukea ja tietoa etenkin sairauden alkuvaiheessa, kun kysymyksiä on paljon, eikä lääkärin ja muistihoitajan puheesta jää mieleen ensimmäisellä kerralla kuin hippusellinen. Tämä ei useinkaan toteudu, mutta apua on saatavilla esimerkiksi paikkakunnan muistiyhdistyksen kautta. Etsimisen voi aloittaa Muistiliiton verkkosivuilta. Muistiyhdistysten kautta on saatavilla tietoa ja vertaistukea niin sairastuneelle kuin läheisillekin.

Heti sairauden alussa sairastuneen ollessa vielä toimintakykyinen kannattaa huolehtia edunvalvontavaltuutuksesta, hoitotahdosta ja testamentista. Läheiset säästyvät monelta murheelta, kun on olemassa selvä suunnitelma siitä, miten toimitaan sitten, kun muistisairas ei enää kykene päättämään omista asioistaan.

Muu lähde: Rosenvall A, Hallikainen M, Strandberg T: Alzheimerin taudin lääkehoito taudin eri vaiheissa, Duodecim nro 24, Vol. 134: 2531–2537, 2018.
Kuvitus: Shutterstock

Lue myös:

Tutkimus: Muistitestit ennustavat Alzheimerin tautiin sairastumista
Aivoverisuonien vuotaminen voi kieliä dementiasta
Epätyypillinen Alzheimerin tauti ei alakaan muistioireilla

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Kaj Palmgren 2019-02-23 13:11 (3 months lähtien)

    voiko tulostaa ? en onnistu Windows koneellani ( W 10)

  • Avatar Ulla Pajukannas 2019-03-8 11:14 (3 months lähtien)

    Saako ton artikkelin kirjallisena jostain?

  • Avatar Sinikka Heinonen 2019-03-19 14:01 (2 months lähtien)

    En muista lukemistani kirjoista mitään. Luen tosi paljon. Vaikuttavat kirjat jäävät mieleen. Onko alkava muistisairaus?

  • Avatar Veijo Pakarinen 2019-04-2 07:19 (52 days lähtien)

    Nimet.ym pikkuasiat. Unohtuu .osa palautuu keskittymällä .....

  • Avatar Johanna Nurmela 2019-04-8 06:56 (46 days lähtien)

    Hyvä selventävä teksti. Ei ole epätoivoista tietoa ja antaa toivoa sairastuneelle ja omaiselle. Kiitos hyvästä jutusta joka on normiihmisen luettavaksi sopiva.

  • Avatar Aune Heiskanen 2019-04-23 14:29 (30 days lähtien)

    Muistisairaan ystävän tilannetta seuranneena tunnistan nuo oireet,mutta on niin avuton olo kun ei voi auttaa ???????? onneksi pääsi hoitopaikkaan kun hänellä ei ole muita omaisia kuin yksi sisko joka asuu kaukana ????????
    Minullakin on 40kilometriä matkaa käydä katsomassa ????

  • Avatar väinö matias paaso 2019-05-21 12:05 (2 days lähtien)

    aika yleis luontoinen on nuo oireet