Alzheimerin taudin yleisyys kasvaa iän myötä

Alzheimerin taudin yleisyys kasvaa iän myötä

Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava muistisairaus, jonka yleisyys kasvaa iän myötä voimakkaasti. Se on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus.

Alzheimerin taudin yleisyys kasvaa iän myötä voimakkaasti, yli 85-vuotiaista sitä esiintyy 15–20 prosentilla. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Kaikista dementiasta kärsivistä noin 80 prosentilla on Alzheimerin tauti, osalla yhdessä muiden aivosairauksien kanssa.

Uuden oppiminen vaikeutuu

Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on muistin heikentyminen. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Sairastuneen on vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita tai oppia esimerkiksi uuden kodinkoneen käyttöä. Vanhat taidot säilyvät selvästi pitempään.

Sairauden edetessä heikentyvät myös kielelliset toiminnat (sanojen hakemista ja puheen ymmärtämisen vaikeutta ilmenee). Tämän lisäksi näönvarainen hahmottaminen, ihmisten tai esineiden tunnistaminen ja ympäristössä liikkuminen vaikeutuvat.

Oirekuvaan kuuluu myös toiminnan ohjauksen heikentyminen, mikä ilmenee organisointikyvyn heikentymisenä sekä toiminnan suunnittelun, aloittamisen ja toteuttamisen vaikeutena.

Ensimmäiset oireet ovat lieviä ja muistuttavat normaalia hajamielisyyttä. Sairauden edetessä tulee vaikeuksia monimutkaisissa toiminnoissa, kuten matkustamisessa vieraalle paikkakunnalle tai monimutkaisten raha-asioiden järjestelemisessä.

Myöhemmin heikentyvät monet käytännölliset toimet, kuten ostosten teko, ruoanlaitto ja päivittäisten raha-asioiden hoito.Lopulta heikentyvät myös päivittäiset perustoiminnat, kuten pukeminen, peseytyminen ja tarpeilla käyminen, ja aivan loppuvaiheessa myös kävely- ja puhekyky heikkenevät.

Tutkimuksiin tulee hakeutua mahdollisimman pikaisesti

Alzheimerin tautia epäiltäessä on hyvä hakeutua mahdollisimman nopeasti lääkäriin. Muistihäiriöt ovat ensioire Alzheimerin taudista.

Taudin selvittely aloitetaan sairauden laajuudesta ja tyypistä. Lääkäri pyrkii selvittämään muistihäiriön haittaavuuden ja sen syyt haastattelemalla potilasta sekä mahdollisesti läheisiä ihmisiä.

Muistin ja tiedonkäsittelyn taso testataan esimerkiksi MMSE-testillä. Se sisältää 30 kysymystä, joiden aiheena on orientaatio, muisti, päättely ja hahmotus. Tarvittaessa voidaan tehdä myös tarkempi Alzheimerin varhaiseen toteamiseen kehitetty CERAD-tutkimus.

Mikäli tutkimuksissa ei saada selville muistihäiriön laajuutta, tarvitaan lisätutkimuksia. Tällöin erikoissairaanhoidon puolella potilasta tarkemmin tutkiva lääkäri on neurologi tai geriatri.

Lisätutkimukset voivat sisältää laajoja neuropsykologisia testejä. Niiden avulla erotetaan masennus, normaali ikääntyminen ja dementoivat sairaudet.

Joskus tutkitaan myös erilaisilla kuvantamismenetelmillä sekä tutkitaan aivosähkökäyrää, ja näin voidaan saada lisätietoa dementian tyypistä.

Tautia ei voi parantaa, mutta lääkitys voi lievittää oireita

Alzheimerin tautia ei voida parantaa. Hoidon tavoitteina on potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen, turvallisen kotona asumisen mahdollistaminen ja elämänlaadun parantaminen sekä hänen läheistensä tukeminen.

Potilaan oloa voidaan myös helpottaa ja oireita voidaan lievittää väliaikaisesti lääkkeillä. Ne lisäävät keskittymiskykyä, kohentavat toimintakykyä ja vähentävät käytösoireita.

Mikäli Alzheimeriin aloitetaan lääkitys, on sitä syytä seurata, jotta nähdään, mihin tauti kehittyy. Lääkitystä voidaan myös muuttaa oireiden perusteella.

Voiko taudin puhkeamista ehkäistä?

Kuten kaikissa muistisairauksissa, myös Alzheimerin taudissa muistin virkeänä pitäminen läpi elämän on tärkeää. Koulutuksen yhteys aktiiviseen sosiaaliseen elämään ja hyvään parisuhteeseen on merkittävä tekijä, jonka on todettu estävän taudin puhkeamista.    

Toimittaja: Lotta Laine
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Miksi pakollinen? 2018-10-30 07:30 (10 months lähtien)

    Mielenkiintoinen, en sentään paniikkia saanut.