eturauhassyöpä
Tietoa | Eturauhanen

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä – valtaosalla ennuste on hyvä

Suomessa havaitaan vuosittain noin 5 000 eturauhassyöpätapausta, ja se onkin suomalaismiesten yleisin syöpämuoto. Yleisyydestä huolimatta tiedot eturauhassyövän syistä ovat rajalliset.

Eturauhassyöpä on yhdessä rintasyövän kanssa Suomen yleisin syöpätyyppi. Alle 40-vuotiaat sairastuvat eturauhassyöpään hyvin harvoin, mutta 55 ikävuoden jälkeen se yleistyy selvästi.

Eturauhanen on rauhanen, joka sijaitsee miehillä virtsaputken yläosan ympärillä aivan virtsarakon alapuolella. Se tuottaa nestettä, joka muun muassa toimii siittiöiden kuljetusnesteenä. Eturauhanen on suunnilleen saksanpähkinän kokoinen, ja siihen vaikuttaa muun muassa miessukupuolihormoni testosteroni.

Mikä on eturauhassyöpä?

Eturauhassyövässä rauhasessa oleva solu alkaa jostain syystä jakautua hallitsemattomasti. Jonkin ajan kuluttua on muodostunut suuri määrä pahanlaatuisia soluja, ja syntyy kasvain. Kasvain jatkaa kasvamista, ja lopulta se voidaan havaita erilaisissa tutkimuksissa.

Ajan myötä kasvain voi kasvaa myös eturauhasen ulkopuolelle ja levitä verisuonten ja imusuonten välityksellä kehon muihin osiin, joihin muodostuu etäpesäkkeitä eli metastaaseja.

Eturauhassyövän tarkkaa syytä ei tiedetä

Eturauhasen rauhassolu alkaa jakautua hallitsemattomasti, mutta tarkkaa syytä eturauhassyöpään ei tunneta. Se tiedetään, että eturauhassyövän syntyminen edellyttää testosteronia.

Sekin on havaittu, että riski sairastua on hieman suurentunut, jos sairaus on suvussa monilla muilla. Tällainen perinnöllisyys selittää lähes kymmenen prosenttia kaikista tapauksista.

Lisäksi eri maiden välillä on eroja, joten on todennäköistä, että ympäristöön ja elintapoihin liittyy tekijöitä, jotka vaikuttavat riskiin.

Oireet saattavat sekoittua eturauhasen liikakasvuun

Voi mennä melko pitkään, ennen kuin eturauhasen syöpäkasvain aiheuttaa oireita. Kun oireet ilmenevät, niitä voi olla vaikea erottaa eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireista. Joskus eturauhassyöpä ilmenee vasta, kun syöpä on levinnyt muihin kehon osiin.

Kivut selässä tai muissa rangan osissa, väsymys ja laihtuminen ovat muutamia esimerkkejä tämän vaiheen oireista. Useimmiten nämä oireet ovat merkkejä jostain muusta kuin eturauhassyövästä, mutta ne on syytä tutkia.

Syöpä voidaan todeta jo varhaisessa vaiheessa

Eturauhassyöpä voidaan todeta PSA-tutkimukseen perustuvalla seulonnalla jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Seulontaa tehdään oireiden perusteella.

PSA-tutkimus on tavallinen verikoe, jonka avulla tarkistetaan veren PSA-pitoisuus (prostataspesifinen antigeeni). Jos PSA-pitoisuus on suurempi kuin mitä pidetään normaalina, se voi olla merkki eturauhassyövästä.

Kohonneita PSA-pitoisuuksia esiintyy kuitenkin myös virtsatietulehdusten ja eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun yhteydessä. Jos PSA-pitoisuudet ovat koholla, syyn selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia.

Yksi tällainen menetelmä on se, että lääkäri tunnustelee eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Lääkäri voi käyttää myös ultraääntä, jolloin sauvamaista instrumenttia viedään vähän matkaa peräsuoleen. Tutkimukset eivät satu, vaikka ne voivat tuntua epämiellyttäviltä.

Lisäksi lääkäri voi ottaa eturauhasesta kudosnäytteen. Se tehdään työntämällä eturauhaseen ohut neula peräsuolen kautta. Kudosnäytteen analyysi osoittaa, onko kyseessä syöpä vai ei.

Jos lääkäri epäilee, että syöpä on levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, voidaan tutkia luusto niin kutsutulla luuston gammakuvauksella. Vereen ruiskutetaan radioaktiivista ainetta, jonka avulla saadaan näkyviin mahdolliset epäillyt etäpesäkkeet. Osia luustosta voidaan tutkia myös tavallisella röntgenkuvauksella.

Eturauhassyövän hoitoon käytetään lukuisia menetelmiä

Eturauhassyövän hoitoon on olemassa lukuisia erilaisia menetelmiä. Hoitomuoto valitaan sen mukaan, missä kasvain sijaitsee, kuinka nopeasti se kasvaa, onko syöpä levinnyt ja onko potilaalla jokin muu sairaus.

Jos kasvain on pieni ja kasvaa hitaasti, hoidon lykkääminen voi olla yksi vaihtoehto, erityisesti vanhuksilla. Tällöin potilas käy säännöllisesti tarkastuksissa. Jos kasvain alkaa kasvaa nopeammin, hoidon suhteen tehdään uusi kannanotto.

Jos hoitoa tarvitaan, ja kasvain on rajoittunut eturauhaseen, potilas voidaan hoitaa leikkauksella tai sädehoidolla. Näiden kahden vaihtoehdon tavoitteena on, joko yksittäin tai yhdessä käytettyinä, potilaan parantaminen.

Leikkauksessa poistetaan koko eturauhanen. Sädehoito voidaan antaa ulkopuolelta (ulkoinen sädehoito) tai ohuilla neuloilla, jotka johtavat säteilyn eturauhaseen (brakyhoito). Eri menetelmiä voidaan siis yhdistää, ja joskus lisänä voidaan käyttää tabletteina tai injektioina annettavaa hormonihoitoa.

Leikkauksen ja sädehoidon yleisiä haittavaikutuksia ovat inkontinenssi eli pidätysvaikeudet ja erektiohäiriöt, jotka voivat olla väliaikaisia tai jäädä pysyviksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että potilas saa riittävästi tietoa hoitovaihtoehdoista ennen kuin päätös tehdään yhdessä lääkärin ja mahdollisesti myös läheisen kanssa.

Jos syöpä on levinnyt heti alusta lähtien tai uusiutuu leikkauksen tai sädehoidon jälkeen, sairaus ei ole enää parannettavissa. Silti henkilöllä on moniin muihin syöpiin verrattuna hyvät mahdollisuudet elää suhteellisen pitkään eturauhassyövän leviämisestä huolimatta.

Tällöin otetaan käyttöön hormonihoidot tai solunsalpaajat eli sytostaatit (”solumyrkyt”), joilla pyritään hidastamaan sairauden kehittymistä tai pysäyttämään se kokonaan. Luuston kipua voidaan lievittää paikallisella sädehoidolla.

Yksilölliset erot syövän kehittymisessä suuria

Joillakin eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä kasvain kasvaa hitaasti ja toisilla nopeasti. Yksilölliset erot ovat suuria.

Eturauhassyövän tärkeimmät ennustetekijät ovat kasvaimen levinneisyys, syövän erilaistumisaste ja kokonais-PSA-pitoisuus diagnoosin aikaan. Yleisesti ennuste on hyvä, sillä sairastuneista yli 90 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Jos kasvain on hyvin erilaistunut ja paikallinen, sairastuneista 90–94 prosenttia on elossa kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista. Tässä joukossa kuoleminen eturauhassyöpään on harvinaista. Jos eturauhassyöpä on puolestaan levinnyt ja lähettänyt etäpesäkkeitä, potilaat elävät keskimäärin 2–3 vuotta. Heistä noin joka kolmas on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Osassa eturauhassyövän tutkimusta painopisteenä on, että erilaisilla testeillä pystyttäisiin paremmin määrittelemään yksittäisen henkilön osalta se, kuinka nopeasti vastikään diagnosoitu eturauhassyöpä kehittyy ja alkaa levitä.

Kirjoittaja: Magnus Bäcklund, onkologi ja ylilääkäri, Sophiahemmetin ja Karoliinisen instituutin Christinakliniken
Muut lähteet: Duodecimin Käypä hoito -suositus, Syöpäjärjestöt, Terveyskirjasto
Toimittanut: Maaret Tiensuu
Kuva: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja