Älä anna lapselle yskänlääkettä – enemmän haittaa kuin hyötyä
Tietoa | Lapset

Älä anna lapselle yskänlääkettä – enemmän haittaa kuin hyötyä

Yskivän lapsen olo ei helpotu yskänlääkkeellä – lääke voi jopa aiheuttaa vakavia haittoja. Kokosimme toimivat kotikonstit, joiden avulla oireet helpottuvat.


Julkaisupäivä: 7.11.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Yskä on kiusallinen vaiva potilaan iästä riippumatta. Yskä voi haitata nukkumista, syömistä ja arkisia askareita. Yskivän lapsen vanhempi haluaa luonnollisesti helpottaa lapsen oireita, ja lääkärikäynnin yhteydessä saatetaan kirjoittaa myös yskänlääkeresepti. Jatkossa asia voi muuttua, sillä yskänlääkkeiden hyödyistä lasten yskänhoidossa ei ole näyttöä. Haitoista sen sijaan on.

Yskänlääkkeiden käytöllä ei ole osoitettu olevan tehoa lasten alahengitystieinfektioiden hoidossa. Asiasta on keskusteltu jo vuosia, mutta käytännön hoitotyössä asenteiden merkittävää muuttumista ei ole havaittu.

Tilanteen muuttamiseksi Suomessa on pilotoitu jo liki vuoden ajan käytäntöä, jossa lääkäreitä ja lasten vanhempia informoidaan yskänlääkkeiden haittavaikutuksista ja tarjotaan keinoja tavanomaisen yskänoireen lääkkeettömään hillitsemiseen. Pilotin taustalla on suuri yksityinen terveyspalvelujen tuottaja, mutta uusien hoitokäytäntöjen toivotaan leviävän myös laajempaan käyttöön. Pilotin tavoitteena on, että tietämys yskänlääkkeiden vaaroista saavuttaisi vuoden 2020 loppuun mennessä tason, joka mahdollistaisi yskänlääkkeiden käytöstä luopumisen lasten yskänhoidossa.

Yskänlääkkeet voivat aiheuttaa vakavia haittoja

Yskänlääkkeiden vaikutusta lapsilla on tutkittu muuan muassa vertaamalla niitä veteen tai lumelääkkeeseen. Voimassaolevien hoitosuositusten mukaan niiden käyttöä ei suositella.

Useat reseptillä myytävät yskänlääkevalmisteet sisältävät keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka voivat aiheuttaa vakavia haittoja, kuten sydämen rytmihäiriöitä, aistiharhoja, tajunnan häiriöitä, tai neurologisia oireita. Riskiä lisää myös se, ettei yskänlääkkeitä välttämättä mielletä potilaiden keskuudessa samalla tavalla lääkkeeksi kuin tablettimuotoista lääkitystä, ja ei ole tavatonta, että toiselle perheenjäsenelle määrättyä yskänlääkettä saatetaan käyttää myös toisen perheenjäsenen oireiden hoitamiseen.

On hyvä muistaa, että minkä tahansa lääkkeen määräämistä harkittaessa lääkityksen hyötyjen tulisi ylittää lääkkeen määräämisestä mahdollisesti syntyvät haitat, tai lääkkeellä pitäisi olla edes osoitettu olevan tehoa. Yskänlääkkeiden kohdalla näin ei ole.

Näin taltutat yskän

Ylivoimaisesti yleisin lapsella yskää aiheuttava tekijä on tavanomainen virusinfektio, joka paranee itsekseen muutamassa viikossa. Lapsen, erityisesti pienen lapsen, hengitystä vaikeuttavat sairaudet tulee silti huolellisesti selvittää, sillä virusinfektiot voivat aiheuttaa lääkärinhoitoa vaativia jälkitauteja.

Yskän hoitamiseen kotikonstein ei valitettavasti ole tarjolla uusia keinoja. Vanhat, hyväksi havaitut, mutta nuoremmilta sukupolvilta ehkä unohtuneet hoitotavat ovat osoittautuneet varsin tehokkaiksi lääkehoitoon verrattuna.

  • Yhdestä kahteen teelusikalliseen hunajaa voi vähentää lapsen yskänärsytysoiretta tehokkaammin kuin joissain yskänlääkkeissä vaikuttavana aineena oleva kodeiini tai dekstrometorfaani. Hampaat pestään hunajan ottamisen jälkeen. Hampaiden reikiintymisriskin takia hunaja ei sovi pitkäaikaiseen käyttöön, eikä sitä saa antaa alle 1-vuotiaille botulismiriskin vuoksi.
  • Myös perinteinen höyryhengitys ja tavanomaiset kaupassa myytävät yskänpastillit saattavat lievittää yskänoireita.
  • Ainoa uudempi kotihoitoon tarjottava keino on niin sanottu räkäimuri, joita on ollut markkinoilla jo joitakin vuosia. Laitetta käytetään poistamaan räkää lapsen nenästä, jolloin hengittäminen helpottuu.

Tilanteissa, joissa tarvitaan lääkärinhoitoa, lääkärin tehtävä on arvioida yskän syy ja harkita, onko tarvetta jatkotutkimuksiin tai lääkehoitoon. Jos yskän syyksi todetaan tavallinen virusinfektio eikä lapsella ole hengitysvaikeutta, yskä paranee ajan kanssa.

Lasten yskänhoidon tulevaisuus on yhtä lailla lasten vanhempien kuin hoitohenkilökunnankin asia. Avoin keskustelu vanhempien ja hoitavan lääkärin välillä on pienen potilaan parhaaksi.

Artikkelissa asiantuntijana Péter Csonka, lastentautien erikoislääkäri ja lastenallergologi

Muut lähteet: Duodecim-lehti, Käypä hoito -suositus
Kirjoittaja: Elina Talvio
Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja