Elintavat vaikuttavat kolesterolipitoisuuteen – pienistäkin muutoksista hyötyy
Tietoa | Kolesteroli

Elintavat vaikuttavat kolesterolipitoisuuteen – pienistäkin muutoksista hyötyy

Sydän- ja verisuonitautien riskiin voi vaikuttaa merkittävästi elintavoilla. Pienistäkin muutoksista on hyötyä!

Sydän- ja verisuonitaudit ovat vakavia, usein hengenvaarallisia tiloja. Niiden aiheuttamat kuolemat ovat onneksi vähentyneet viime vuosina, mikä on muun muassa väestön alentuneiden kolesteroliarvojen ansiota.

Riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin voi vaikuttaa merkittävästi elintavoillaan. Ruokavalio on tässä yhteydessä erittäin tärkeä, sillä tyydyttyneet rasvat lisäävät "huonon" LDL-kolesterolin määrää veressä, millä puolestaan on läheinen yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Tämän takia tyydyttyneet rasvat pitäisi korvata monityydyttymättömillä rasvoilla, joilla on myönteinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Välimeren ruokavalio tutkitusti tehokas

Niin kutsuttu Välimeren ruokavalio sopii erinomaisesti vähentämään sydän- ja verisuonitautien riskiä, sillä se muun muassa vie kolesterolitasoja oikeaan suuntaan. Ruokavalio sisältää runsaasti vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, pähkinöitä, kalaa ja oliiviöljyä.

Myös liikunta ja tupakoinnin lopettaminen ovat tärkeitä elintapoihin liittyviä toimia, jotka vaikuttavat merkittävästi riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Tyydyttyneet rasvat kohottavat kolesterolia

LDL-kolesterolia säätelevät perintötekijät, mutta sen kohoamiseen vaikuttaa etenkin tyydyttyneiden rasvojen saanti, eli maito- ja lihatuotteiden rasva. Maito- ja lihatuotteiden sijaan pitäisikin syödä esimerkiksi rasvaista kalaa, jossa on riskinäkökulmasta hyödyllisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja eli omega-3-rasvoja.

Ylipainoa on vältettävä, koska se kohottaa haitallisen apolipoproteiini B:n ja triglyseridien pitoisuuksia. Sydämen ja verisuonten terveyden kannalta on olennaista myös liikkua, välttää istumista ja olla tupakoimatta.

Asiantuntija:  Anders G. Ohlsson, sisätautien emeritusprofessori, Linköpingin lääketieteellinen tiedekunta, Stockholm Heart Center
Päivittäjä: Peter M. Nilsson,  kliinisen kardiovaskulaarisen tutkimuksen professori, Lundin Yliopisto
Kuvitus: iStockphoto