Äkillinen ilmarinta on usein tupakoitsijan vaiva

Ilmarinta aiheuttaa äkillisiä toispuoleisia rintakipuja ja niiden seurauksena hengenahdistusta.

Spontaani ilmarinta tarkoittaa äkillistä keuhkon kasaan painumista. Ilmarinnassa keuhkojen ulkopinnan ja rintakehän sisäpinnan kalvojen väliseen tilaan, joka normaalisti on ”suljettu” ja ”alipaineinen”, pääsee ilmaa. Normaalitilanteessa alipaine mahdollistaa sen, että keuhkot ”seuraavat” rintakehän liikettä. Ilmarinnassa alipaine katoaa ja keuhko painuu kasaan, kokonaan tai osittain.

Spontaani ilmarinta ilmenee noin 10 henkilöllä 100 000:sta.

Oireilu voi alkaa levossa

Tyypilliset oireet ovat äkilliset toispuoleiset rintakivut ja niiden seurauksena hengenahdistus. Oireet ilmaantuvat usein levossa tai unen aikana. Sairastunut muistaa usein tarkalleen, milloin hengitysvaikeudet alkoivat. Sairautta esiintyy etenkin nuorilla, pitkillä ja hoikilla miehillä.

Taustalla mahdollisesti muu sairaus

Primäärinen ja sekundaarinen spontaani ilmarinta erotetaan toisistaan:

• Niin kutsuttu spontaani ilmarinta johtuu siitä, että pieni osa keuhkokudoksesta hajoaa ja keuhkokudokseen syntyy reikä, jolloin ilma karkaa keuhkoista.
• Sekundaarinen spontaani ilmarinta on komplikaatio, joka johtuu kroonisista sairauksista, kuten COPD, emfyseema, astma ja kystinen fibroosi. Tupakointi lisää riskiä. Sairauden uskotaan johtavan keuhkokudoksen heikentymiseen ja ilmavuodon riskeihin keuhkoja ympäröivässä tilassa.

Perimällä oletetaan olevan merkitystä sairauden kehittymiselle. Lapsuusvuosien astma on toinen mahdollinen riskitekijä.

Röntgentutkimus vahvistaa epäilyn

Sairaus todetaan potilaan aiemman sairaushistorian ja akuuttien oireiden (äkillinen toispuoleinen rintakipu, hengenahdistus) perusteella. Lievissä tapauksissa sairaudesta ei kuitenkaan näy merkkejä. Diagnoosi vahvistetaan keuhkoröntgenillä. Joissakin tapauksissa spontaani ilmarinta kehittyy ylipaineilmarinnaksi, jossa vuotokohta toimii yksisuuntaisen venttiilin tavoin; ilma vuotaa keuhkon ja rintakehän väliseen tilaan (keuhkopussiin), mutta ei pääse enää poistumaan. Tällöin keuhko painuu yhä enemmän kasaan, koska keuhkopussiin kerääntyy yhä enemmän ilmaa. Hoitamattomana tila voi olla hengenvaarallinen.

Sairaalahoito usein välttämätöntä

Lievissä tapauksissa on vain tarpeen tarkkailla vointia. Keuhko palautuu vähitellen normaaliin muotoon eikä hoitoa tarvita.

Suuremmissa ilmarinnoissa potilaalle asennetaan keuhkopussiin ulottuva letku (dreeni) rintakehän seinämän lävitse ja letku kytketään imulaitteeseen. Syntyvä alipaine helpottaa keuhkon laajenemista normaaliksi.

Paranee usein itsestään

Ennuste on hyvä. Useimmat tapaukset parantuvat nopeasti itsestään, tai hoidon avulla. Suurin osa potilaista, jotka otetaan sairaalahoitoon, voidaan kotiuttaa 2-3 päivän kuluttua. Annettaessa imulaitehoitoa sairaalassaolo kestää muutaman päivän kauemmin.

Suhteellisen suurella osalla potilaista spontaani ilmarinta uusiutuu. On siten tärkeää välttää tilanteita, jotka voivat laukaista sairauden uusiutumisen:

• Tupakointi kannattaa lopettaa.
• On vältettävä korkeita ilmanaloja ja lentomatkoja ilman paineistettua matkustamoa, sillä ”ohut” ilma voi laukaista uusiutumisen.
• Sukeltamista tulisi välttää.

Tiedot on tarkastanut: Anna Nager, LT ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti

Lähteet:

Medibas

Duodecim-lehti 1

Duodecim-lehti 2

Terveyskirjasto