Pakonomainen alkoholinkäyttö on vakava krooninen sairaus

Alkoholismista kärsivä henkilö käyttää pakonomaisesti alkoholia, riippumatta itselleen ja ympäristölleen aiheuttamista ongelmista.

Pakonomainen, jatkuva, riippuvuutta aiheuttava, humalahakuinen alkoholin käyttö on vakava krooninen sairaustila. Alkoholismissa mieli ja elimistö ovat riippuvaisia alkoholin saamisesta.

Alkoholiriippuvuuden kehityttyä alkoholia pystyy juomaan yhä suurempia määriä tai pidempään kuin ennen. Alkoholista riippuvainen henkilö ei myöskään kykene halustaan huolimatta vähentämään tai lopettamaan käyttöä, vaikka alkoholi aiheuttaisi huomattavia haittoja. Humalatiloihin voi liittyä sammumisen aiheuttamia muistikatkoksia.

Sponsoroitu linkki

Saitko RSV-diagnoosin?

Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.

Lue lisää täältä »

Alkoholia paljon kuluttavien ajasta kuluu suuri osa sen pohtimiseen, miten saada lisää alkoholia sekä alkoholin käytöstä toipumiseen. Kiinnostus muihin harrastuksiin vähenee, ja masennus, univaikeudet ja ärtyisyys lisääntyvät.

Alkoholisti on taitava salaamaan riippuvuutensa

Osa alkoholisteista juo yksin ja salaa, osa kotonaan ja ravintoloissa. Alkoholia myös piilotellaan läheisiltä ihmisiltä, sillä monet ymmärtävät itse ongelmansa vakavuuden.

Päihteistä riippuvainen tarvitsee usein tuekseen ulkopuolista apua katkaistakseen päihteiden käyttönsä. Tähän voi saada apua kunnan katkaisuhoitoasemalta, josta ohjataan tarpeen mukaan jatkohoitoon tai katkaisuhoitoon erikoistuneessa yksikössä yksityisellä lääkäriasemalla.

Riippuvuutta eli addiktiota ylläpitävä keskushermoston toimintatavan muutos korjautuu hitaasti ja edellyttää 3–6 kuukauden pituista raitista jaksoa. Pakonomaisesti päihteitä käyttänyt ajautuu herkästi uudelleen päihteiden pakonomaiseen käyttöön pitkienkin raittiuskausien jälkeen.

Pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja vaivoja. Alkoholi on myös monien sairauksien aiheuttaja. Tällaisia ovat muun muassa useat syövät, tietyt neurologiset ja psykiatriset sairaudet, verisairaudet, hormoni- ja ravitsemushäiriöt, aivoverenvuoto, sydänlihaksen rappeutuminen ja rytmihäiriöt. Alkoholi myös kohottaa verenpainetta ja aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Kartoituksessa käytetään Audit-testiä

Alkoholismin kartoituksessa käytetään Audit-testiä, joka on WHO:n kehittämä kymmenkysymyksinen testi, jolla on tarkoitus selvittää, onko henkilön alkoholinkäyttö haitallista. Testi suunniteltiin kansainväliseen käyttöön ja se validoitiin tutkimuksella, jossa oli mukana potilaita kuudesta eri maasta.

Kysymykset 1–3 käsittelevät alkoholinkulutusta, 4–6 liittyvät alkoholiriippuvuuteen eli alkoholismiin ja 7–10 koskevat alkoholin aiheuttamia ongelmia. Miehellä pistemäärä 8, naisella 7 tai enemmän ennakoi vahvaa vaarallisen tai haitallisen alkoholinkäytön todennäköisyyttä. 20:n ylittävä pistemäärä viittaa alkoholismiin.

AUDIT-testi >>

Lyhytneuvonta eli mini-interventio

Alkoholiongelman hoidossa pyritään tunnistamaan ongelma ja hoitamaan alkoholin riskikäyttäjät varhain. Suomessa tätä toimintaa nimitetään lyhytneuvonnaksi tai mini-interventioksi.

Lyhytneuvonnan tarkoituksena on vähentää alkoholin liiallista kulutusta.

Lyhytneuvonnan sisältöä on luonnehdittu lyhenteellä RAAMIT. Se tulee sanoista rohkeus, alkoholitietous, apu, myötätunto, itsemääräämisvastuu, toimintaohjeet. Potilaaseen valetaan rohkeutta, häntä avustetaan lopettamisen päätöksenteossa ja häneen suhtaudutaan ymmärtävästi.

RAAMIT

Rohkeus: Potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen.

Alkoholitietous: Annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin.

Apu: Avustetaan päätöksessä vähentää juomista tai lopettaa se.

Myötätunto: Suhtaudutaan potilaaseen lämpimästi, reflektoivasti, empaattisesti ja ymmärtävästi.

Itsemääräämisvastuu: Potilaan on itse päätettävä vähentää juomistaan.

Toimintaohjeet: Luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi.

Lyhytneuvonnan tarkoituksena on tiedostaa alkoholin riskikäytön yleisyys ja kysyä ja kartoittaa potilaiden alkoholinkäyttöä aktiivisesti. Neuvonta suhteutetaan potilaan tilanteeseen. Naisilla neuvonta on aiheellista silloin kun alkoholin kulutus on vähintään 2 ravintola-annosta (yli 20 g absoluuttista alkoholia) päivässä tai vähintään 16 annosta viikossa, tai humalahakuinen juominen (vähintään 5 annosta) toistuu viikoittain. Miehille vastaavat neuvonnan rajat ovat 3 alkoholiannosta päivässä, 24 annosta viikossa tai viikoittainen humalahakuinen juominen (7 annoksen kertakäyttö).

Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään alkoholinkäyttöään. Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.

Apua saatavilla monesta paikasta

Lääkäri tekee diagnoosin potilaan tutkimisen, tekemiensä testien, mahdollisten laboratoriokokeiden ja potilaan haastattelun perusteella.

Tukea alkoholin käytön lopettamiseen saa julkisesta terveydenhoidosta, sosiaalipuolen päihdehoidon yksiköistä sekä useista yksityisistä säätiöistä, järjestöistä ja lääkäriasemilta, ja myös AA eli Anonyymit alkoholistit antaa vertaistukea alkoholisteille.

Vältä riippuvuus tarkkailemalla alkoholinkäyttöäsi

Alkoholismin ja varsinaisen alkoholiriippuvuuden kehittyminen kestää usein vuosikausia, jolloin riippuvuus pikkuhiljaa lisääntyy. Säännöllinen ja päivittäinen alkoholinkäyttö lisää riskiä alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

Mitä aikaisemmin kykenee itse tunnistamaan ja ottamaan vakavasti lisääntyvän ongelmakäyttönsä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä voi oppia käyttämään alkoholia kohtuudella ja välttämään näin varsinaisen alkoholiriippuvuuden kehittymisen.

Myös perinnölliset tekijät lisäävät alkoholismin riskiä. Tämän vuoksi niiden, joiden vanhemmat ovat kärsineet alkoholismista, kannattaa olla varovaisia alkoholin käytössään ja välttää säännöllistä tai humalahakuista käyttöä. Korkeaan alkoholin sietokykyyn sekä vaikeuteen tunnistaa oma humaltuminen liittyy selvästi kohonnut alkoholismin kehittymisen riski.

Omaa alkoholinkäyttöään voi kartoittaa seuraavien kysymyksien avulla:

Oletko yrittänyt vähentää alkoholinkäyttöäsi ja epäonnistunut siinä?
Onko läheisesi tai tuttavasi ilmaissut huolensa tai ärtymyksensä alkoholin käytöstäsi?
Käytätkö alkoholia keinona lievittää krapulaasi?
Tunnetko syyllisyyttä alkoholin käytöstäsi?

Jos vastaus on myöntävä vähintään kahteen näistä kysymyksistä, on syytä olla huolissaan alkoholinkäytöstä ja mahdollisesta alkoholiriippuvuudesta.

Ongelman päihittäminen edellyttää sitoutumista

Harva alkoholin suurkäyttäjä pystyy alkoholin kohtuukäyttöön. Tämän takia seuranta on erityisen tärkeää.

Seurannassa käydään läpi, miten asiakas on tavoitteissaan onnistunut. Samalla arvioidaan, oliko tavoite hyvä ja saavutettavissa oleva sekä se, tarvitseeko asiakas enemmän tukea, ohjausta tai apuvälineitä.

Alkoholismin ennuste on yksilöllinen. Siitä eroon pääseminen edellyttää yleensä, että ihminen tiedostaa itse ongelmansa ja ymmärtää vastuunsa sen hoidossa. Hoitoon sitoutuminen parantaa ennustetta huomattavasti.

Liikaa alkoholia käyttävien elämään liittyy suuri kuolleisuus: normaaliväestöön verrattuna alkoholisteilla kuolleisuus on 2–8-kertainen. Vuosittain alkoholin aiheuttamia kuolemantapauksia on noin 3 000.

Perintötekijät lisäävät riskiä

Perinnölliset tekijät lisäävät alkoholismin riskiä, minkä vuoksi alkoholismista kärsineiden vanhempien lasten kannattaa olla varovaisia alkoholin käytössään ja välttää säännöllistä tai humalahakuista käyttöä.

Korkeaan alkoholin sietokykyyn sekä vaikeuteen tunnistaa oma humaltuminen liittyy selvästi kohonnut alkoholismin kehittymisen riski.

Toimittaja: Lotta Laine
Lähteet: Päihdelinkki.fi, Käypä hoito ja Terveyskirjasto