Huimaako? Näistä merkeistä tunnistat hyvänlaatuisen asentohuimauksen

Huimaako? Näistä merkeistä tunnistat hyvänlaatuisen asentohuimauksen

Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu toimintahäiriöstä sisäkorvan kaarikäytävissä. Häiriö itsessään ei ole vaarallinen, mutta oireiden perusteella on syytä tutkia, mistä on kyse.


Julkaisupäivä: 9.4.2018
Kirjoittaja: Maaret Tiensuu

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on varsin yleinen syy huimaukselle. Se selittää kaikista tapauksista vähintään neljänneksen.

Oireet voivat liittyä asennon muutokseen, mutta läheskään aina näin ei kuitenkaan ole. Huimaus voi iskeä aivan yllättäen ja jopa viedä jalat alta. Monia se vaivaa etenkin yöllä asentoa vaihtaessa, kun katsetta ei pysty kohdistamaan tarkasti johonkin pisteeseen.

Asentohuimaus ei itsessään ole vaarallista eikä se esimerkiksi vahingoita korvia.

– Jos jalat lähtevät alta yllättäen, pää voi iskeytyä vaikka katukiveykseen, joten sillä tavalla huimauskohtaus voi olla hyvinkin vaarallinen, sanoo dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Tapani Rahko.

Asentohuimauksesta kärsivä voi oireiden pelossa alkaa vältellä liikkumista tai yrittää hallita tasapainoaan vetämällä kehon ja erityisesti hartiaseudun tiukkaan nippuun. Asentohuimaus voidaankin joissain tapauksissa diagnosoida virheellisesti jännitysniskaksi. Kun asentohuimausta hoidetaan, myös niskan jännitys helpottaa.

Sakka saa tasapainon sekaisin

Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu sisäkorvan kaarikäytäviin liikkuvasta sakasta eli kalkkikivisorasta.

– Kalkkikivisora on osa normaalia tasapainojärjestelmää ja sen avulla kroppa tunnistaa suoran liikkeen. Joskus kalkkikivisoraa kuitenkin irtoilee ja liikkuu kaarikäytäviin, jolloin kroppa saa väärää tietoa. Tämä voi aiheuttaa huimausta.

Sakka kaarikäytävissä ei aiheuta toisille mitään oireita, kun taas jotkut kärsivät sen takia pahasta asentohuimauksesta. Syytä ei tunneta, mutta asentohuimaus näyttäisi olevan ainakin osittain perinnöllistä.

Pahoinvointia, huimausta, korkeanpaikankammo

Asentohuimaus voi oireilla monin tavoin jo lapsuudessa, mutta sen esiintyvyys on yleisintä 50–60-vuotiaiden keskuudessa. Huimauskohtausten lisäksi yleisiä oireita ovat esimerkiksi erilaiset tasapaino-ongelmat, jännitysniska- ja selkä, korkeanpaikankammo, ahtaanpaikankammo, torikammo, lentopelko ja pahoinvointi, johon voi yhdistyä oksentelua. Vaikeaan huimaukseen voi liittyä paniikin tunnetta.

särytön migreeni

Asentohuimaus voi aiheuttaa myös autopahoinvointia eikä autossa voi lukea. Karuselli voi aiheuttaa pahoinvointia, samoin kuperkeikan tekeminen ja trampoliinilla hyppiminen. Tasapaino-ongelmat voivat vaikuttaa myös siten, että pyöräilyn opetteleminen on lapsena hankalaa ja kiipeily pelottaa.

Oireet voivat olla myös lievempiä. Tällöin puhutaan kaarikäytävä-ärsytyksestä eli OCI-oireista (Otolith Canal Irritation). Tasapainon kanssa voi olla pieniä ongelmia, mutta ihminen pystyy korjaamaan ne esimerkiksi ottamalla tukea tai kohdistamalla katseensa tarkasti tiettyyn pisteeseen.

Lukihäiriö kulkee joissain tapauksissa käsi kädessä asentohuimauksen kanssa. Kalkkikivisoran liike vaikeuttaa kaarikäytävien ohjaamaa silmien liikettä, mikä taas johtaa siihen, että rivit hyppivät, sanat ja kirjaimet vaihtavat paikkaa ja tarkka näkökenttä on kapea ja suttuinen. Silloin kun lukihäiriö johtuu samasta syystä kuin asentohuimaus, siihen tepsii myös sama hoito.

Lääkkeenä asentohoito

Huimausoireiden takia kannattaa käydä lääkärillä, jotta voidaan varmistua siitä, että taustalla ei ole mitään muuta sairautta.

Asentohuimausta tutkitaan kallistuskokeilla ja liiketesteillä, joilla selvitetään, kummassa korvassa ja missä kaarikäytävässä sakka sijaitsee. Potilasta myös haastatellaan hänen oireistaan. Laboratoriotestit eivät paljasta asentohuimausta.

Asentohuimausta voidaan hoitaa tyhjentämällä korvan kaarikäytävät sakasta. Tämä onnistuu erilaisin liikesarjoin, joiden avulla sakka saadaan liikkeelle ja kaarikäytävät puhdistuvat. Ei ole tavatonta, että sakkaa on molemmissa korvissa, jolloin molemmat puolet tulee hoitaa. Lääkehoitoa vaivaan ei ole.

Kertahoito ei valitettavasti riitä loppuelämäksi, vaan monilla asentohuimaus on pitkäaikainen vaiva. Huimauskohtausten estämiseksi asentohoitoa tulisi tehdä esimerkiksi joka aamu. Kun kohtauksia ei enää esiinny, hoitoa voi kokeilla harventaa esimerkiksi joka toiseen päivään ja edelleen sellaiseen määrään, jolla vaiva pysyy poissa.

Tapani Rahko on kehittänyt ja julkaissut ohjeet asentohoitoon. Aluksi voi kuitenkin olla hyvä käydä vaivaan perehtyneen lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla, jossa liikkeiden tekoon saa opastusta.

Lue myösSärytön migreenikohtaus yllättää – tunnista oireet

Kuvitus: iStockphoto

Kommentoi tätä artikkelia

  • Avatar Vuokko Valavaara 2018-11-11 07:46 (13 months lähtien)

    Olen itse epäillyt korviani, tätä on ollut jo monta vuotta,lääkärissä olen tästä sanonut, nyt tilaan ajan korvalääkärille. Tämä on ollut aika inhottavaa joka päivästä nyt en kestä enään. Kiitos.